Aino on yhdeksännellä luokalla mutta häntä ei ole koskaan suudeltu, ei oikeastaan huomattukaan. Koulussa hänellä on vain yksi ystävä, ja vapaa-aika menee partioharrastuksen parissa. Kaikki muuttuu, kun takapenkin poika Samuli istuu Ainon viereen luokkaretkibussissa. Siitä alkaa seurustelu, joka pian saa epäterveitä piirteitä. Samuli on mustasukkainen ja kontroilloiva. Aino jättää hameiden käyttämisen Samulin painostuksesta ja vaihtaa piilolinssit takaisin rilleihin. Mikään ei kuitenkaan riitä, ja pian Samuli käy Ainoon myös käsiksi. Kokematon Aino ei tiedä mitä tehdä..kuinka paljon rakkauden takia voi kestää?
Iskelmiä on hieno ja tarpeellinen nuortenkirja. Se puhuu tiukastin sen puolesta, ettei rakkaudenkaan takia tulisi kestää mitä vain ja että kukaan ei ole sen arvoinen että lakkaisi olemasta oma itsensä. Tarina on uskottava, ja Ainon epävarmuus ja hätä on kuvattu oikein. Missä menee ihmisen raja, ja sietokyky. Lopussa Aino onneksi kasvattaa uudelnaisen selkärangan,ja tekee jotain mitä hänen olisi pitänyt tehdä alusta lähtien.
Mielestäni tämä kirja on sellainen, joka jokaisen nuoren olisi hyvä lukea. Miksi ei vanhemmankin. Valitettavasti tiedän tapauksia, joissa esimerkiksi henkistä väkivaltaa kestetään rakkauden tähden, ja ei tajuta sitä, ettei itseään pitäisi tarvita muuttaa aivan toiseksi vain sen takia, että joku sitä sinulta vaatii. Tässä kirjassa mennään tosin jo pidemmälle kuin henkiseen alistamiseen, väkivaltaisuuksiin asti. Viimeistään fyysinen väkivalta on se merkki, jolloin huonosta suhteesta tulee lähteä. Joskin henkinen alistaminen on miltei yhtä kamalaa, ellei kamalampaakin. Nuorien ihmisten olisi hyvä saada tietää, mikä seurustelusuhteessa on normaalia, ja mikä ei. Sitä tämä Iskelmiä mielestäni juuri tekee.
Pidin kirjasta ja sen aiheesta paljon. Tämmöisiä ajattelevia nuortenkirjoja on ilo lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti