Anja Snellman: Parvekejumalat

Kuva: ( http://www.menaiset.fi/artikkelit/kulttuuri/kirjat/art1548-Kirja-arvio--Anja-Snellman--   Parvekejumalat.html)

Luin tuossa tänään tämän kirjain yhdeltä istumalta miltei kokonaan. Olin aloittanut sen tosin viimeviikolla jo mutta tänään vasta luin suurimman osan kirjasta tuossa parin tunnin aikana. Tarina piti otteessaan loppuun asti vaikka olikin kirjoitettu mielestäni ehkä hieman liian oudolla poljennalla. En oikein osaa selittää, kirjan kieli oli ehkä vähän töksähtelevä paikoitellen, tosin sen vastapainona se oli välillä myös hyvin kaunista. Aihe on aika kiistanalainen ja tulenarka aihe nimittäin Islamin usko ja etenkin naisten asema siinä.

Parvekejumalat kertovat kahden nuoren naiset tarinan. Toinen on somaliperheen tytär Anis, joka haaveilee länsimaisesta elmämäntavasta ja piilottelee kiellettyjä tavaroita, kuten vaatteita, meikkejä yms. vanhoissa lastenvaunuissa kerrostalon porraskäytävässä. Toinen taas Alla-Zahra, entiseltä nimeltään Alla Pohjolainen, joka haluaa omaksua muslimikulttuurin ja pukeutua kaapuun ja huiviin, piilottaa kehonsa ja sen arvet sen alle. Aniksen ja Alla-Zahran elämät kohtaavat kirjassa tavalla, joka muuttaa heidän elämänsä.

Kirjassa käsitellään siis ajankohtaista asiaa. Naiseutta  kahdesta eri näkökulmasta. Samoin kulttuurien kohtaamista ja sen kohtaamisen vaikeutta. Tarina on mielenkiintoinen mutta en tiedä kannattaako sitä ottaa kovin todesta. Siinä käsitellään aika paljon stereotypioita muslimeista, jotka alistavat naisia, ja tekevät julmuuksia. Luulen kuitenkin, että näiden stereotypioiden kärjistäminen on kirjassa tehokeino, ei niinkään tarkoitus tuomita kaikkia muslimeja, tai niin sen ainakin tulkitsen.  Tosin jos olen väärässä niin sitten kirja on hieman yksipuolinen eikä ota huomioon toista näkökulmaa.  

Jokatapauksessa kirja saa miettimään asioita, ja pohdiskelemaan. Antaa ajatuksia. Lukukokemuksena kirja oli mielenkiintoinen ja nopealukuinen vaikka jättikin paljon ajattelemisen aihetta. 

Kate Jacobs: Lankakaupan Talvi

(Kuva: http://www.lehtipiste.fi/fi/kirjat/415656/Jacobs,+Kate%3A+Lankakaupan+talvi/)

Löysin Kirjatorin kolme pokkaria kympillä tarjouksesta kolme ostamisen arvoista kirjaa, ja tämä on yksi niistä. Kate Jacobsin Lankakaupan talvi on lämminhenkinen mutta syvällinen lähinnä naisille suunnattu romaani, joka on jatkoa kirjoille Pieni Lankakauppa ja Lankakaupan tyttö. Kirjan keskiössä on eräs pieni lankakauppa, ja joukko naisia, jotka kokoontuvat neulontakerhoon säännöllisesti, jonka kautta ovat aikoinaan tutustuneet. Heidän elämänsä liittyvät moni tavoin yhteen, ja Lankakaupan Talvi jatkaa heidän tarinansa kertomista.

Juonesta en oikein viitsi paljastaa hirveästi,kun sitten koko kirjasarjan tapahtumat selviäisivät ehkä liian hyvin. Kerrotaan nyt kuitenkin, että kirjat teemat liikkuvat ystävyydessä, menetyksessä ja sen käsittelyssä sekä uuden elämänvaiheen aloittamisen vaikeudesta ja ihanuudesta.

 Näissä tästä lankakaupasta kertovissa kirjoissa on ihanan lämmin tunnelma vaikka niissä käsitellään myös vaikeitakin asioita. Vaikka kirjoissa käsitellään myös vaikeita asioita ja tapahtumia niin niissä on kuitenkin positiivinen pohjavire. Osittain siksikin, että suurena teemana on se, että elämä jatkuu tahdoimme me sen jatkuvan tai emme, ja että menneisyytemme kokoaa meidät kokonaisuuksiksi, ja olemme yhteydessä menneisyyteemme ja rakkaimpiimme aina, vaikka tapahtuisi mitä. Elämän yllätyksellisyyskin on yksi teemoista, joita kirja mielestäni käsittelee.

Voisin suositella tätä kirjaa, ja aikaisempia sarjan osia oikein lämpimästi kaikille. Hauska lisä kirjoissa on myös siinä, että niissä aina pari neulontaohjetta ja leipomusreseptiä. ;)

Danielle Steel: Hiljainen Kunnia

(Kuva ihan itse otettu, kun en löytänyt netistä mitään järkevää kuvaa ja satuin olemaan kuvanottotuulella..)

Luin tuossa vähän aikaa sitten Danielle Steelin kirjan Hiljainen Kunnia. Se oli silloin kun minulla oli aivan yletön hömppäkirjafiilis, ja halusin lukea jotain kevyttä. Kirja osoittautui ihan hyväksi, ei mitään parhaimpia lukemiani teoksia mutta ihan jees kuitenkin. Kirja kertoin Japanilaisesta tytöstä, joka lähetetään vähän ennen  Yhdysvaltojen liittymistä toiseen maailmansotaan Jenkkeihin opiskelemaan tyttökouluun (vain tytöille tarkoitettuun yliopistoon) ja asumaan valloissa asuvien sukulaistensa luo. Tytöllä on vaikeuksia sopeutua joukkoon ja kaikke pahentaa vielä se, että hänen ollessaan koulussa Japani ovat hyökännet Pearl Harboriin, jonka seurauksena japanilaisia aletaan kohdella huonosti. Kirja on tarina tytön selviytymisestä samoin kuin rakkauden löytämisestä siinä sivussa. Perus Danielle Steeliä kuitenkin, tosin tässä kuvataan menneisyyttä.

Kuten aluksi kirjoitin, kirja oli ihan tyydyttävä lukukokemus. Aihe oli mielenkiintoinen, ja luin kirjan suhteellisen nopeasti. Sanoisin kuitenkin, että aiheesta olisi voinut saada hieman paremmankin kirjan aikaiseksi. Pääosassa oli kuitenkin taas rakkaustarina. Rakkaushömppäähän toki halusin lukea, joten siinä mielessä Hiljainen Kunnia oli ihan hyvä valinta. Kirja ei kuitenkaan jättänyt mitenkään järisyttävää fiilistä. Kuten sanottu, ihan ok kirja rakkaushömpäksi, joka yrittää olla syvällisempi kuin onkaan. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän Nora Robertsin tämäntyylisistä kirjoista kuin näistä Danielle Steelen hengentuotoksista. Molempien kirjailijoiden kirjoja olen toki lukenut vuosikaudet. Vaan eipä tästä sen enempää. 

Minulla ei ole mitään sen kummempaa tai syvällisempää sanottavaa tästä kirjasta.

Day 22 – Favourite book you own

Haastepostaus vaan. Lyhyt sellainen. ;) Eli lempikirja noista, jotka omistan. Jotten aina vastaisi jotain Harry Potter-sarjan kirjaa, niin jätän ne nyt pois laskuista. Muista omistamistani kirjoista lemppari taitaa sitten olla tuo Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan Vaimo (tosin tällä hetkellä se majailee äipän luona). Aikamatkustajan Vaimo on äärettömän hyvä kirja. Se teki minuun aivan lähtemättömän vaikutuksen. En osaa selittää miksi, mutta niin se vain on.

Toki omistan monia ihania kirjoja, samoin olen lukenut monia ihania kirjoja. Enimmäkseen lainaan luettavaa kirjastosta, vaikka on sitä toki tuolla hyllyssäkin ihan kiitettävästi. En laskenut tähän nyt ollenkaan avomiehen kirjoja, koska sitten valinnanvaikeus olisi ollut liian suuri.

ps. en ole edes lukenut kaikkia kirjoja, mitä tuolta hyllystä löytyy.

Day 21 – Favourite book from your childhood

Harry Potterit, aina ja ikuisesti! ;) Vaikka ekaa lukiessani taisinkin olla jo 11- tai 12-vuotias, eli lähinnä Potterit olivat sitten osana teiniaikojani. Lasken ne kuitenkin tässä lapsuudeksi.

( Ihan pienenä tosin Pupu Tupuna kirjat oli pop, jos haluette jotain ihan ensimmäisiä lemppareita kuulla. )

Waris Dirie - Cathleen Miller: Aavikon Kukka

(Kuva: http://kotiliesi.fi/kirjat/arvostelut/waris-dirie-cathleen-miller-aavikon-kukka)

Tämän kirjan luin jo joskus pari viikkoa sitten mutta postauksen saan aikaiseksi vasta nyt (jos saan), koska tarvitsin aikaa ajatuksieni kokoamiseen tämän suhteen. Kirja herätti todella paljon tunteita, ja oli erittäin vaikuttava lukukokemus. Sai miettimään paljo asioita, sekä antoi täysin erilaisen näkökulman naisen elämästä, kuin mihin omassa länsimaisessa elämässään on tottunut. Tietysti olin kuullut tällaisista asioista ennenkin, mutta tämän kirjan kautta pääsin jotenkin lähemmäksi sitä toisenlaista maailmaa, jossa hänkin, Waris Dirie, on elänyt. 

Aavikon Kukka on tositarina Somalialaisesta Waris Diriestä, joka päätyi somalilaisperheen paimentolaiselämästä ensin Englantiin, ja sitten Yhdysvaltoihinkin asti ja vieläpä kansaivälisesti tunnetuksi huippumalliksi. Aavikon Kukka kertoo hänen tarinansa aavikolla viettämästä lapsuudesta saakka, ja sinne asti kun hänestä tulee YK:n erityislähettiläs, jonka ominaisuudessa hän kertoo oman tarinansa tyttöjen ympärileikkauksesta, joka oli tehty hänelle hänen ollessaan pieni. Hänestä tulee tyttöjen puolestapuhuja ympärileikkausta vastaan. Lisäksi kirja valoittaa hänen elämäänsä länsimaissa sekä hänen taivaltaan huippumallien maailmassa.

Kirja oli koskettava, mielenkiintoinen ja luin se päivässä läpi. Niin vaikuttava se oli, etten pystynyt jättämään lukemista kesken ennen kuin olin päässyt kirjan loppuu saakka. Jälleen kerra feministin sydämeni läpätti, kun tätä luin. Jopa enemmän kuin lukiessani fiktiivisiä tarinoita naisista ja heidän oikeuksistaan. 

Parasta Aavikon Kukassa on mielestäni kuitenkin se, että se ei pelkästään tuo Afrikkalaisten maiden, etenkään Somalian tapauksessa, esille perlkästään kielteisiä asioita, vaan se kertoo rehellisesti somalialaisen paimentolaiskansan elämästä jättämättä pois mitään. Sekä negatiiviset puolet että positiiviset puolet kyseisestä kulttuurista tulevat esille. Waris Dirie on ylpeä afrikkalaisista juuristaan mutta se ei tarkoita sitä, että hän hyväksyisi naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen tai mitään muitakaan mahdollisia  naista alistavia ja satuttavia piirteitä. Hänen mielestään epäkohtiin tulee kyllä puuttua mutta hän ei silti tuomitse koko kulttuuria, vaan on ylpeä sen hyvistä puolista, joista voisin mainita vaikkapa suhtautumiseen vedensaantiin, ja kulutukseen sekä elämän tärkeyteen. 

Enempää en oikein osaa, enkä halua sanoa. Jos kiinnostuitte tarinasta, niin lukekaa itse. Minä todella suosittelen tätä kirjaa. Kyseessä on ehdottomasti lukemisen arvoinen tositarina!

Day 20: Favourite Romance Book

Day 01 – Best book you read last year
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favourite series
Day 04 – Favourite book of your favourite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favourite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favourite writer
Day 14 – Favourite book of your favourite writer
Day 15 – Favourite male character
Day 16 – Favourite female character
Day 17 – Favourite quote from your favourite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favourite book turned into a movie
Day 20 – Favourite romance book
Day 21 – Favourite book from your childhood
Day 22 – Favourite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favourite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favourite book of all time


Jatketaanpa taas vaihteeksi tätä haastetta, jota olen tehnyt jo luvattoman pitkään. Tuppaan nimittäin aina jäämään jumiin, kun en osaa päättää, minkä kirjan mihinkin kohtaan valitsisin. Vaikeaa on. :) Nyt olisi siis vuorossa lemppari romanttisista kirjoista. Valinta oli jälleen äärimmäisen hankala, koska olen lukenut monia aivan ihania rakkausromaaneja. Lempparein on luultavasti Nicholas Sparksin Viesti Mereltä, vaikka en muista sen juonesa hirveästi mitään yksityiskohtia niin tulen aina silti muistamaan sen tunnelman ja haikeuden, jota se kirja huokui. Mielestäni sen on kauneimpia rakkaustarinoita ikinä. Taisteli tosin paikastaan Cecilia Ahernin Ps. Rakastan sinua kirjan kanssa. 

Charlaine Harris: Dead to the world

(Kuva: Itseotettu tällä kertaa, sattui olemaan koneella ;))

Dead to the world on neljäs osa Sookie Stachouse- sarjaa. Sitä, johon tv-sarja True Blood (mielestäni aika löyhästi) perustuu. Mielestänin tämä vampyyrikirjallisuus voittaa mennen tullen twilightit sun muut, vaikka ei tämäkään nyt mitenkään vakavaa fantasiakirjallisuutta ole,ja seksillä mässäillään melkein yhtä paljon kun tämän kirjasarjan tv-versiossakin. Kirja, kuten muutkin tämän sarjan osat, on kyllä hyvinkin viihdyttävää ja ennen kaikkea helppolukuista englantia, joten alkuperäiskielellä lukeminen ei tuota juurikaan vaikeuksia. Suomennoksia en ole lukenut yhtään, ja luulen että näitä on parempi lukea engalnniksi vaikka yleensä minulla ei olekaan ollut suomennoksia vastaan mitään. Parasta näissä kirjoissa on ehdottomasti se idea, että vampyyrit yrittävät sopeutua päällepäin tavallisesta vaikuttavan yhteiskuntaan, ja se että vampyyrihahmot ovat niin herkullisia. Kuten esimerkisi tässä kannessa esiintyvä Eric (joka yllättäen on lempparini).

Tässä kirjassa maailmaan, jossa on ollut jo vampyyreja ja ihmissusia, ja muodonmuuttajia, astuu kuvaan jo noitiakin. (niin ja vähän puskista tarinaan tulee jo keijukin, joita ei muistaakseni tätä kirjaa ennen olekaan näissä kirjoissa esiintynyt, vaikka ne olivat tv-sarjassa jo niinkin isossa roolissa.) Juonesta en nyt halua kirjoittaa tämän enempää, koska nämä kirjat ovat sellaisia, että pienikin spoilaantuminen saattaa viedä lukunautinnon. Nimittäin, kuten tv-sarja versionsakin, tämä kirja luottaa clifhangereihin lukijan mielenkiinnon ylläpitäjinä, ja melkein jokainen luku loppuu sellaiseen. Joten keskityn nyt lopuksi kertomaan hieman tunnelmiani kirjasta hivenen yleisemmällä tasolla.

Tarina on jälleen kerran mielenkiintoinen, viihdyttävä ja koukuttava. Se mistä en tässä kirjassa oikein pidä, on se että pitkän juonenkehittelyn jälkeen kaikki ongelmat ratkeavat lopulta jotenkin liian helposti ja nopeasti ottaen huomioon, miten ne välillä muotoutuva hieman hitaastikin ja ehdottomasti monimutkaisesti. Sanoisinko nyt näin, että ratkaisut ovat hivenen liian helppoja. Aivan kuin kirjailija olisi kyllästynyt tarinaan joskus puolenvälin jälkeen, ja alkaa juosta kohti loppuratkaisua pää kolmantena jalkana. Lisäksi kirjassa oli mielestäni ehkä pari seksikohtausta liikaa. Jos niitä olisi ollut vähemmän niin ehkä pääjuoni olisi ehtinyt kulkemaan jotenkin hitaammin. En tiedä..

Jokatapauksessa pidin tästä kirjasta, ja varmasti jatkan tämän sarjan lukemista hamaan loppuunsa asti. Aivan kuten jatkan sen tv-sarjankin, True Bloodin, katsomista.