Magdalena Hai: Kellopelikuningas

.

Kellopelikuningas jatkaa Gigin ja Henryn tarinaa, joka alkoi kirjassa Kerjäläisprinsessa. Edellisen kirjan seikkailujen jälkeen Gigi perheineen on jälleen Kelloburgin kaupugissa Vihreällä Saarella. Jotain on kuitenkin muuttunut kun Gigin perhe on paljastunut Umbrovian maanpaossa oleviksi kuninkaallisiksi. Perhe on muuttanut kauåungin Alhaistosta Rahastoon, ja kaupungin johtaja tukee perhettä rahallisesesti, ja rahoittaa Gigin isän huimia keksintöjä. Gigin paras ystävä Henry taas asuu edelleen Alhaistossa mutta vierailiee perheen luona, jossa Gigin sisko Ellina opettaa Henryä lukemaan. Sillä hän haluaa lehtimieheksi. Gigi joutuu kamppailemaan kivuliaiden muistojen kanssa. Samalla hän joutuu totuttelmaan aateliston elämään, kun ennen hän on saanut olla vapaasti lapsi ilman velvollisuuksia. Kun outo uskonliike alkaa julistaa sokean Odinin sanomaa, ja puhumaan uusi keksintöjä, ihmissusia ja Gigin perhettä vastaan, elämä muuttuu jälleen huolestuttavammaksi. Gigi ja Henry tapaavat maan alla asuvan ja liikkuvan lapsijoukon, jonka avulla he aikovat ottaa selvää siitä, mitä uskonkiihkoilijat aikovat. Samaan aikaan Gigin isä rakentaa ilmalaiva Titania. Gigi saa myös kuulla tarinan susisen kuningattaresta perhettä suojelevalta ihmissusui Mussovitsilta.

Kellopelikuninagas n rauhallisempia, ja hieman hitaammin etenevä kuin Kerjäläisprinsessa. Suurimmat ja hektisimmät taphtumat ovat aivan lopussa. Kirja paljastaa maailmastaan enemmän, ja vaihtoehtoihistoriallinen 1860-luku valottuu enemmän. Jatko-osa on laajempi ja mehukkaampi kuin edeltäjänsä, ja jättää lukijan haluamaan lisää. Itse tuskin maltan odottaa kolmatta osaa.

Gigi kehittyy hahmona kirja aikana paljon, ja yksi suuri teema kirjassa on naiseksi kasvaminen. Erilaisuus ja siihen suhtautuminen tulee myös vahvasti esiin. Maan alla elävä lapsijengi on mielestäni yksi parhaita osia kirjassa, samoin kun Gigin matka Jääjärvelle, jolla Mussovits kertoo hänelle tarinan Susikunigattaresta. Suurena teemana on myös se, mitä joskus on tehtävä niin sukuvelvollisuuksien kuin oman sydämensä takia. Välillä Gigikin, siinä missä koko Gregorovitsin perhe joutuu tekemään valintoja. 

Tämän perusteella aion kyllä ehdottomasti tutustua Steampunkin maailmaan enemmänkin.

Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa

Seikkailua, ihmissusia, merirosvoja, ilmalaivoja ja maanpaossa olevian kuninkaallisia! Niistä on Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa tehty. Tämä on ensimmäinen kunnollinen kosketukseni Steampunkkiin. Aiemmin olen yrittänyt lukea Steampunk-novellikokoelmaa Koneita ja Korsetteja, jonka lukeminen, parista todella hyvästä novellista huolimatta, takkuili. Ja palauttelin sen sitten kirjastoon. Siihen nähden tähän LaNu-kirjaan tarttuminen epäilytti hieman, joskin takakannen, ja joidenkin bloggaajien tekstien perusteella kirjan vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. En joutunut katumaan, sillä minusta tämä kirja oli erinomainen, joskin turhan nopeatempoinen.

Mikään muu ei ole fantasiakirjallisuuden ystävälle hauskempaa kuin aivan uusi maailma. Tokikin Steampunk on oma kirjallisuuden alalajinsa, mutta mikäli noviisina en ole aivan väärässä, kyseinen genre sekoittaa fantasiaa ja tieteiskirjallisuutta. Kirjailijan loppusanoissakin taisi jotain siitä lukea ellen väärin muista. Kuten myös siitä, että Kerjäläisprinsessan maailma on vaihtoehtoishistoriaa. Millaista sellaista, sen saatte itse lukea. 

Kirjan maailma sijoittuu ajallisesti 1860-luvulle (korjatkaa jos muistan väärin) Kellosburgin satamakaupunkiin, ja sen liepeille. Gigi näyttää päälleäpäin vain yhdeltä katulapselta alhaistossa, joka leikkii kaduilla päivät pitkät ystävänsä Henryn kanssa, ja kerää kaikkea tarpeellista tavaraa. Todellisuudessa hän on kuitenkin perheensä kanssa maanpaossa elävä prinsessa, jonka perhe on Umbrovian maanpaossa oleva kuninkaallinen perhe. Perhe yrittää selviytyä, ja elämä kulkee omaa rataansa, kunnes eräänä päivänä Gigi löytää lapun, josta tulee ilmi, että joku tietää hänen isänsä oikean henkilöllisyyden. Samana päivänä peheen asuntoon lentää pommi..

Tästä alkaa Gigin ja Henryn nopeatempoinen seikkailu, jossa he pääsevät tutustumaan oikeaan  merirosvoon, sekä ihmissuteen. Tästä hetkestä lähtien tarina etenee hengästyttävää vauhtia. Se on viihdyttävä, hauska ja jännittäväkin. Kirjan loppu saa lukijan haluamaan lisää. Ja onneksi ainakin tällä lukijalla on jo kirjasarjan seuraava osa, Kellopelikuningas, lainassa ;)

On mukava huomata, etät lasten- ja nuorten puolella on nykyäänkin laadukasta kirjallisuutta, myös fantsupuolella ;) Tämän perusteella täytyy kyllä perehtyä Steampunkkiin uudestaan, ja antaa kenties sille aiemmin mainitulle novellikokoelmallekkin uusi mahdollisuus.