Day 04 – Favourite book of your favourite series

Lempikirjani Harry Potter- saagasta on ehdottomasti se viimeinen. Eli Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset, jonka tosin luin englanniksi. Monet tuntuvat pitävän enemmän aikaisemmista kirjoista, koska niissä on kaikissa se tylypahkan taika, ja koulumaailma. Itse tykkäsin kuitenkin himpun verran enemmän tästä viimeisestä Harrystä, jossa juoksenneltiin ympäriinsä kuin klassisessa fantasiassa konsanaan.

Minusta oli mukava huomata, miten jokaisesta hahmosta tuli tässä kirjassa jotain uutta ja yllättävää esiin. Päällimmäisenä mielessäni on tätä ajatellessani tietenkin Kalkaros. Pääkolmikkokin tuntuu saavan enemmän syvyyttä, eikä Harryakään kuvailla niin täydellisenä kuin muissa kirjoissa. Vaikka tylypahkaan päästään vasta kirjan loppupuolella takaisin, on se mielestäni kirjan hengess mukana koko ajan. Rowlingilta oli mielestäni myös aivan mahtava veto laittaa loppu tapahtumaan tylypahkaan ja sen maille.

Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset (alkuperäinen nimi Harry Potter and the Deadly Hallows) on mielestäni ehdottomasti Rowlingin parasta antia!

Day 03 – Your favourite series

Tätä kysymystä ei muuten pitkään tarvinnut miettiä. Lempikirjasarjani on ehdottomasti Harry Potter. :) Miksikö? No, olen oikeastaan kasvanut yhdessä kyseisen sarjan kanssa. Taisi olla 12-vuotias kun luin ensimmäisen Harryni. Se oli siihen aikaan, kun siitä ei ollut vielä tullut maailmanlaajusita hitti-ilmiötä. Muistan sen kuin eilisen päivän kun luin kirjan Harry Potter ja viisasten kivi. Olin etsimässä kirjaston nuortenosaostolta jotain lukemista, kun käteeni sattui hassukantinen kirja. Luin takakannen ja muistan ajatelleeni, että kuulostaapa jännältä tarinalta. Kun menin kotiin luin kirjan yhdessä illassa. Muistan jopa lukeneeni sitä iltakahvilla, jolloin äiti oli tehnyt lettuja. :D

Seuraavat kirjat luin aina sitä mukaa kun sain ne käsiini. Se oli kirjarakkautta ensisilmäyksellä. En koskaan malttanut päästää yhtäkään Potter kirjaa käsistäni ennen kuin olin sen lukenut. Viidettä kirjaa luin muistaakseni lukiossa niin, että luin sitä kaikki linja-automatkat kouluun ja saatoin jopa kaivaa sen esille välitunnilla. Viimeisen kirjan luin kesämökillä ollessamme ja olin siihen niin uppoutunut, että isosiskoni suuttui minulle, kun en muuhun osannut keskittyä-

Kaikki kirjat olen lukenut suomeksi, ja viimeisen pelkästään englanniksi. Olen lukenut englanniksi myös Azkabanin Vangin ja Puoliverisen Prinssin. Olen lukenut Potterit monta kertaa, ja tulen lukemaan ne myös tulevaisuudessa uudestaan ja uudestaan. Potterit ovat sellaisia kirjoja, joihin ei koskaan kyllästy. Ne voivat tuoda hyvän mielen aina kun on vaikeaa, ja niistä on apua aina kun tarvitsen lohdutusta.

Viimeistä Potter-elokuvaa odotetaan tässä taloudessa innokkaasti :)

Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times

Tämä oli yllättävän vaikea kysymys. Ensimmäisenä tuli mieleen tietysti Potterit mutta koska haluan käyttää niitä eräässä toisessa kysymyksessä, niin laitan tähän kohtaa sitten erään aivan toisen kirjan. Potterien jälkeen ei sitten millään meinannut tulla mitään mieleen, koska monta kirjaa olen muistaakseni lukenut kaksi kertaa, tai jopa sen kolme kertaa mutta yli kolmea kertaa en muista lukeneeni kovin montaa kirjaa.

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin siihen, että olen muistaakseni lukenut Anne Ricen Veren Vangit (Interwiev with the vampire) yli kolme kertaa. Ensimmäisen kerran luin kyseisen kirjan lukion ykkösellä varmaankin. Toisen kerran luin sen lukion kakkosella kun tein siitä juttua enkun portfolioon, ja kolmannen kerran taisin lukea sen sinä kesänä kun olin kirjastossa töissä. (tai no tuosta tais tulla vaan se kolme kertaa, mut tuntuu, että oisin sen kirjan lukenut useamminkin. :D Oon varmaan sen neljännen kerran vaan unohtanut)

Kirjan juonesta en jaksa alkaa tässä kovin pitkälti kirjottelemaan. Siinä on Louie niminen vampyyri, joka kertoo elämäntarinaansa toimittajlle aloittaen siitä ajasta, kun hänestä tuli vampyyri. Se on kirjan kehyskertomus ja varsinainen tarina on se, mitä Louie kertoo. Muistan ensimmäisestä lukukerrasta sen, että se oli vaikuttava. Kirjassa käytetty kieli tuntui todella runolliselta ja tarina vei mukanaan. Lempihamoni ei tosin ole Louie, vaan Lestat, joka on vampyyri, joka muutti Louien. Siitä en nyt kuitenkaan kerro enempää, ettei kenenkään lukunautinto mene pilalle.

Ps. olin muuten nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan ennen kuin olin edes lukenut kirjaa. Elokuva löytyy hyllystäni mutta kirjaa en ole vielä omaksi hankkinut. Toivottavasti saan sen joskus hankittua. Hankin sen ehkä englanninkielisenä joskus, koska en ole sitä vielä alkuperäiskielellä lukenut.

Day 01 – Best book you read last year

Paras kirja, jonka luin viime vuonna oli ehdottomasti Emily Bronten Humiseva Harju (josta muuten on se arvio jäänyt kirjoittamatta, joten tässä päästäänkin kahdesta kärpäsestä yhdellä iskulla). Luin Humisevan Harjun viime kesänä samalla kun vietin hellepäiviä löhöämällä mökillä. Kirjan lukemiseen meni minulla muistaakseni vain pari päivää.

Ennen kun luin kirjan minulla oli aikamoiset ennakkoluulot sitä kohtaa. Ajattelin sitä enemmänkin siirappiseksi rakkausromaaniksi (joista tosin usein nautin) kuin sellaiseksi syvällisesksi ja pyskologiseksi kartanoromantiikaksi, jota se oli. Olisihan se pitänyt arvata, koska harvoin klassikon asemaan nousee kirja, joka olisi pelkkä siirappinen rakkaustarina. Mitä pidemmälle luin Humiseva Harjua, sitä pelottavamman ahdistavalta se tuntui, joskin samaan aikaan se teki minuun positiivisen vaikutuksen synkkyydellään.

Sanoisin, että Humiseva Harju on yksi vaikuttavimmista kirjoista, jota olen koskaan lukenut. Se todella antoi pohtimisen aihetta. Catherinen ja Hethcliffin rakkaustarina kaikessa synkkyydessään oli kaunista luettavaa, vaikka se aiheuttikin allekirjoittaneelle kylmiä väreitä. Kirja oli niin jännittävä, että sitä tuskin malttoi laskea käsistään. Se on myös jäänyt parhaiten mieleen niistä kirjoista, joita viime vuonna luin.

Olen nähnyt tällaisen haasteen muutamissa blogeissa, ja koska minulla ei ole pariin kuukauteen varmaan aikaa lukea mitään uutta, niin voin tämän haasteen avulla muistella kirjoja, jotka ole jo lukenut. Saan vähän sisältöä tähän blogiin ja luulen, että tämän haasteen kohdat paljastavat minusta myös lisää ihmisenä vaikka käsittelevätkin kirjallisuutta. Joka päivä en varmaankaan ehdi kirjoittamaan mutta yritän saada vähintää kerran viikossa toteutettua yhden kohdan listasta. Toivottavasti jollain viikolla on aikaa tehdä useampikin. :)

Day 01 – Best book you read last year
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favourite series
Day 04 – Favourite book of your favourite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favourite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favourite writer
Day 14 – Favourite book of your favourite writer
Day 15 – Favourite male character
Day 16 – Favourite female character
Day 17 – Favourite quote from your favourite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favourite book turned into a movie
Day 20 – Favourite romance book
Day 21 – Favourite book from your childhood
Day 22 – Favourite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favourite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favourite book of all time

Audrey Niffenegger : Hänen Varjonsa Tarina

Luin tämän kirjan jo joskus helmikuun alussa mutta en ole saanut aikaiseksi postata tästä, kun on ollut kiirettä opiskelujen kanssa. Luin tämän kirjan kuitenkin parissa päivässä silloin pari kuukautta sitten, ja kirja jätti lähtemättömän vaikutuksensa minuun.

Mikä sitten sai minut tarttumaan tähän romaaniin? Olin aiemmin kuullut, tai lähinnä lukenut tästä kirjasta, ja kirjailijan aiemmasta teoksesta (Aikamatkustajan Vaimo) todella paljon kehuja. Lisäksi kirjan takakansi herätti kiinnostukseni. Kirjan kuvauksessa nimittäin kerrottiin tämän olevan 2000-luvun kummitustarina. Kummitustarinat ovat kiehtoneet minua pienestä asti, ja pieni fantasialataus kirjassa, joka ei varsinaisesti ole fantasiakirjallisuutta, on omiaan nostattamaan mielenkiintoni.

Hänen Varjonsa Tarina, kertoo parikymppisistä amerikkalaiskaksosista (siskoksista), jotka kuulevat ensimmäistä kertaa äitinsä kaksoissisaresta tämän kuoltua ja jätettyä heille perinnöksi Lontoossa sijaitsevan asunnon, jonka lähellä on Highgaten hautausmaa. Kaksoset muuttavat asuntoon, ja heidän elämänsä alkavat eriytyä. Lopulta he saavat huomata, etteivät ole asunnossa kahdestaan, vaan siellä asuu yhä heidän tätinsä haamu.

Enempää en juonesta halua paljastaa, koska kirja on rakentunut ennen kaikkea yllättävien käänteiden varaan. Juuri tämänlainen kirjoitustyyli, jossa salaisuudet niin sanotusti paljastuvat pikkuhiljaa, on erittäin koukuttava. Kirjan tunnelma oli paikoitellen erittäin aavemainen, ja joka luvussa tapahtui jotain, mikä yllätti minut. Kirjasta löytyy myös syvyyttä ja vakava sanomankin, jota en tässä halua paljastaa. Sitä paitsi jokainen lukija tekee omat tulkintansa kirjoista, ja lukukokemukset eroavat toisistaan, joten joku muu voi huomata kirjasta erilaisia teemoja kuin minä. Kirjan loppuratkaisusta voisin sanoa sen verran, että se yllätti minut täysin, ja se nostatti monella tapaa kylmiä väreitä.

Lukukokemuksena kirja oli erittäin hieno ja ajatuksia herättävä. Parasta kirjassa oli ehkä mielestäni se, että siinä esiintyvä hautausmaa on ilmeisesti oikeasti olemassa. Toivoisinkin, että jos joskus matkustan Lontooseen, olisi minulla mahdollisuus vierailla kyseisellä hautausmaalla. Suosittelen kirjaa ainakin kaikille niille, jotka haluavat lukea hyvän ja nykyaikaisen kummitustarinan, ja niille jotka nauttivat yllätyksiä täynnä olevista lukukokemuksista.