perjantai 21. maaliskuuta 2014

John Irving: Garpin maailma


Viime aikoina olen yrittänyt ottaa tavakseni kirjoittaa kirjoista siinä järjestyksessä, kun olen ne saattanut loppuun. Ennen Garpin maailmaa olin lukenut kokonaan läpi pari ohuempaa kirjaa. Garpin maailman luin tänään loppuun, vaikka olin aloittanut sen jo helmikuun puolella, ja jo pitkän aikaa sitä ennen kuin aloitin ne ohuet kirjat.

Tiedättekö kuinka joskus todella hyvät kirjat voivat olla hyvinkin hitaasti luettavia siinä missä jostkut ahmitaan nopeasti loppuun (olen tosin ahminut joskus huonojakin kirjoja nopeasti loppuun, mutta siihen en aio mennä nyt ). Garpin maailma kuului niihin todella hyviin kirjoihin, joiden lukeminen on hieman hitaampaa. Suunnilleen kuukausi siihen meni, ja välissä tuli luettua monta kirja kannesta kanteen. Minulla kun on sellainen tapa, että luen usein montaa kirjaa yhtäaikaa.

Garpin maailma on ensimmäinen Irvingini, ja ei varmasti jää viimeiseksi. Kirja taisi jopa olla sillä to be read - listallani, jonka julkaisin täällä tämän bloginni alkuvaiheissa. Olin jo pitkään lukenut hyviä ja ylistäviä arvioita Garpin maailmasta. 

Kirja alkaa jo ennen Garpin syntymää, hänen äidistään. Jenny on rikkaan perheen tytär, joka haluaa yliopiston sijaan kouluttautua sairaanhoitajaksi. Hän ei juurikaan välitä miehistä, eikä ymmärrä himoa. Hän kuitenkin haluaa lapsen, ja onnistuu hankkiutumaan raskaaksi erään sodassa haavoittuneen miehen (en nyt keksi parempaa ja siveliäämpää sanaa tähän) siemenstä. Miehen, jonka sukunimi on Garp, ja samalla se on myös ainut asia, jota tämä enää hokee. Jenny synnyttääkin pojan, jonka nimeä T.S Garpiksi, joista etunimenä toimii pelkät kirjaimet, Garpiksi poikaa kuitenkin nimitetään. Pienen Garpin kanssa Jenny muuttaa erään sisäoppilaitoksen hoitajaksi, ja näin alkaa pikku Garpin matka maailmassa. Garpin elämää kuvataan kirjassa aina poikakoulusta, aikuisuuteen saakka, ja lopulta kuolemaan. Grap harrastaa nuorena painia mutta haluaa isona kirjailijaksi. 

Sen enempää en juonesta uskalla paljastaa, ja tuossakin oli ehkä jo liikaa. Ken tietää. Parasta antia kirjassa ovat Garpin kirjalliset tuotokset, joista pari novellia on kirjoitettu tarinoiksi tarinan sisällä. Garpin maailmassa on myös muitan mielenkiintoisia asioita, kuten esimerkiksi feminismi, joka on yksi tärkeä kirjan teema. Garpin maailma on ennen kaikkea kuitenkin kirja kirjailijoista, ja mikesi myös lukemisesta. Se on paikoitellen erittäin hauska, useimmiten tragikoominen. Kirjassa parasta on juurikin yllätyksellisyys, ja monet outoudet, joita siinä kuvataan. 

Äh, en melkein osaa sen syvällisemmin Garpin maailmaa arvioida, en sen vaatimalla tavalla. Kirja oli hieno lukuelämys, joskin hidas. Se siinä viehättävää onkin, kun se kestää pitkään,ja sitä on luettava pienissä erissä, kuin imeskelisi tikkaria. Goodreadissa arvioin Garpin maailman neljän tähden arvoiseksi, sillä vaikka kirja oli mahtava ja älyttömä hyvä, ei se kuitenkaan kuulu täydellisiin lukuelämyksiini, vaikka hyvin lähelle se niitä pääseekin.

2 kommenttia:

  1. Hauskaa että luit Garpin! Oli myös minun eka Irvingini ja pidin todella paljon! Sittemmin olen lukenut Neljännen käden, joka oli eittämättä aika huono, sekä Oman elämänsä sankarin, joka oli taas mainio, silti Garp on yhä minulle se paras Irving. Minä luin Garpin kyllä melko nopeasti, siis omaan tahtiini verrattuna. =D

    VastaaPoista
  2. Se on jännä miten eri lukijat lukee samat kirjat joskus niin eri tavalla :) Se on kyllä yksi kirjojen ja lukemisen rikkauksista. :)

    VastaaPoista