keskiviikko 28. elokuuta 2013

Mario Reading: Nostradamuksen Aikakirjat


                              


No niin, nyt sitten viimeinen kesällä luetuista kirjoista rästissä ollut postaus. Tämä kirja on tällä hetkellä eräällä ystävälläni lainassa, joten tälläkin kertaa jouduin kuvan etsimisessä turvautumaan googlen kuvahakuun. Tämän luin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kirja löytyy siis omista kirjakokoelmistani.

Nostradamuksen Aikakirjat on kuin pula-ajan Da Vinsci Koodi, tai mikä hyvänsä Dan Brownin kirjoittama kirja. Kirjan vain on sattunut kirjoittamaan Mario Readin niminen heppu. Tässäkin kirjassa pääosassa on miespuolinen kirjailija, joka joutuu keskellä salaliittooa yrittäessään etsiä itselleen menestyskirjan aihetta, ja mentyään tapaamaan erästä mustalaista, joka väittää omistamvansa Nostradamuksen käsikirjoituksen osan, joka tulisi paljastamaan tärkeitä asioita tämän ennustuksista. Näin kirjailija raukka joutuu keskelle takaa-ajoa ja mustalaisten kulttuuria, kun hän yrittää yhdessä erään mustalaisnaisen, ja tämän serkun kanssa etsiä vihjeiden perusteella Nostradamuksen perintöä, perässään sekä poliisit, että erään salaseuran verenhimoinen jäsen.

Samaa sarjaa kyllä ehdottomasti Dan Brownin kanssa. Mielenkiintoisen lisän ja erilaisen vivahteen tarinaan toi kuitenkin mustalaiset, ja heidän kulttuurinsa, uskomuksiena ja myyttiensä kuvaaminen. Tästä tykkäsin itse erityisesti. Lukukokemuksena kirja oli aika jees, vaikka käyttikin clisheekoukutinta eli cliffhangereitä paljon. Ainakin mielenkiinto pysyi yllä. Mukavaa seikkailun ja salaliittojen täyttämää lukemista, jota joskus tunnen kaipaavani. Salaliittoteorioita nyt en koskaan ota tosissani mutta kirja oli kyllä hyvää ja kevyttä viihdettä. Jos antaisin ruusuja, niin tämä olisi kolmen sellaisen arvoinen ;)

tiistai 27. elokuuta 2013

Emma Mclaughlin & Nicola Kraus: The Nanny diaries

File:Nanny-diaries-poster.jpg

Sarjassamme kesäkuussa luetut, ja äidin luo säilöön jätetyt kirjat on tänään vuorossa englanninkielisenä lukemaani hömppää. Kuvana tällä kertaa elokuvan kansikuva, koska sama kuva möllötteli myös kirjani kannessa, jonka sain avomies Timon siskolta joskus kun hän yritti päästä kasasta kirjoja eroon. (Mie taisin ottaa silloin koko kasan itselleni + muutaman dvd:n).

Kirja kertoo Nan-nimisestä nuoresta parikymppisestä naisesta, joka on vielä yliopistossa. Hän opiskelee New Yorkissa, ja tarvistsee töitä. Koska kokemusta löytyy lastenhoidosta jo valmiiksi, hän jättää ilmoituksensa ilmoitustaululle, jossa hakee lastenhoitajatyötä. Samana päivänä hän kirjaimellisesti törmää puistoissa Groveriin, ja hänen äitiinsä, kaupungin hienoon väkeen kuuluvaan Rouva x:ään. Siksi häntä kutsutaan koko kirjan ajan. Yhteystietoja vaihdetaan, ja jonkun ajan päästä Nan huomaa olevansa töissä X:sien perheessä, johon kuuluu tuo nelivuotias poika, sekä hänen vanhempansa. Luottamuksen luominen pirpanaan vie aikansa ja niin edespäin, vaikka lopulta ongelmia aiheuttavatkin vain vanhemmat. Mahdollinen rakkauskin löytyy läheltä.

Paljastinko liikaa? :D Kirja oli viihdyttävä, ja hauska sekä myös oivaltava. Ei se kuitenkaan lempikirjakseni tältä kesältä nouse. Nauroin sitä lukiessani, ja luin nopeasti tätä nyt voisi sitten taas Chic-litiksi luokitella. Naisten hömppäähän tämä pitkälti on. Lastennhoitajan elämää se kuvaa hyvin humoristisesti, ja miksi ei osuvastikin. Hyvä välipalakirja. Taisin lukea sen yhdessä päivässä. Oli helppolukuinen vaikka alkuperäiskielellä luinkin. Englanniksi lukeminen ei yleensä ole yhtä nopeaa minulle kuin Suomeksi lukeminen. 

Kathryn Stocket: Piiat

                                            Tiedosto:Piiat -kirjan kansikuva.jpg

Tällä kertaa mennään kirjaan, jonka luin jo kesäkuussa. Aikani odottelin että eestyisin tuomaan kyseisen opuksen äidin luota takaisin kotiin, että voisin ottaa kirjasta kuvan aivan itse. No tietenkin jätin edellisellä kerrallakin kirjan vielä sinne, koska en jaksanut kotiinkaan sitä kantaa, kun oli paljon muuta tavaraa jo tulossa. Nyt en sitten kuitenkaan jaksa odottaa enää, koska tiedän sen kuinka roikkumaan jäävät kirjapostaukset koituvat usein turmiokseni, ja koko kirja jää julkaisematta (sen lukemisprosessi siis) täällä blogissa. Etsin sitten kannen kuvan internetin syövereistä. Itselläni tuo kirja tosin on sillä keltaisella kannella. Elokuvakannella niin sanotusti. : D

Jo riittää selitykset, ja on aika siirtyä tarkastelemaan itse kirjaa ja sen lukukokemusta. Kesäloma oli aika alullaan, kesäkuun viimeistä viikkoa vietiin, kun tämän kirjan luin. Koin jälleen nopean lukemisen ihmeen, ja luin kirjan parissa päivässä. Ja kyllä, se vain oli niin HYVÄ! Kirjahan sijoittuu 1960-luvun Memphissiin, jossa rotuerottelu elää edelleen vahvana. Kirjassa vastakkain asettuvat Etelän valkoiset naiset ja heidän tummaihoiset kotiapulaisensa. Kaikkihan alkaa erään rouvan ideasta rakentaa jokaiseen taloon erillinen vessa palvelijoille, sillä eihän kukaan nyt voisi käyttää samaa vessaa kuin värilliset palvelijat. Näin rouva ajattelee, ja saa kannatusta. Piireissä piilee kuitenkin eräs erikoislaatuinen valkoihoinen hienostonainen. Nainen, joka haaveilee kirjoittamisesta. Hänen kauttaan palvelijat pääsevät kertomaan elämästään mustana palvelijana valkoisten naisten lasten ja kodin hoitajina.

Alkuasetelma hienolle kirjalle on asetettu. Tarinaa kerrotaan parin palvelijan, ja kirjailija hienostonaisen näkökulmasta. Kirja kertoo tuon ajan luokkayhteiskunnasta Yhdysvaltain etäläisissä osavaltioissa, sekä rotuerottelusta aikana jolloin sitä vastaan taistellaan ympäri Jenkkejä. Kirja on hieno ja moniääninen kertomus. Tämänkaltainen kirjallisuus on juuri omiaan minulle.Vähemmistöt kiinnostavat, samoin historia (tässä tapauksessa vähän lähempi) pitävät otteessaan. Kirja on mielestäni myös kirjoitettu hyvin.

Jos tähtiä jakelisin, antaisin tälle ainakin 4, ehkä ylikin.


sunnuntai 25. elokuuta 2013

Alice Walker:Häivähdys Purppuraa

Olen viettänyt viikonloppua Timon (Avoukkoni) vanhempien luona,ja hyvää ajanvietettä täällä on lukeminen. Löysin kirjahyllystä mielenkiintoisen kirjan. Alice Walkerin Häivähdys Purppuraa,joka on näemmä kirjoitettu 80-luvulla,ja josta Steven Spielberg on tehnyt myös elokuvan. Kirja kuuluu niihin kirjoihin,josta en ole etukäteen kuullut mitään. Valikoin sen luettavaksi takakannen perusteella.   
Kirja kertoo tummaihoisesta Celiestä,joka asuu Georgiassa. Mustien ihmisten elämä ja kohtalo siellä,on suuressa osassa. Kaikki päähenkilöt ovat tummaihoisia. Celie kokee elämässään paljon pahaa, mutta ei jää osattomaksi myöskään joistain hyvistä asioista. Tarina on kuin kasvukertomus,jossa Celie löytää myös rakkautta,ja toivoa huonojen kokemustenkin jälkeen. Juonta en juuri tämän enempää halua paljastaa.
Kirja on lukukokemuksena hyvä. Luvut eivät ole liian pitkiä ja ne on kirjoitettu kirjeiden ja vähän niin kuin päiväkirjan muotoon. Kieli on hieman vapaampaa,puhekieltä monin paikoin mutta ei mitenkään räikeästi. Helppolukuista ja mielenkiintoista. Luin kirja aika nopesti. Aloitin eilen illalla,ja luin tänään loppuun.
Tykkään lukea paljon kirjoja,jotka kertovat vähemmistöjen elämästä,ja epätasa-arvosta. Mustien elämän lisäksi kirjassa on myös tärkeässä roolissa naiset ja heidän elämänsä. Feministinen ote,josta pidän erityisen paljon. Senkaltaiset aiheet kun ovat lähellä sydäntäni.
Tätä kirjas en muuta voi kuin suositella!

torstai 8. elokuuta 2013

Elossa edelleen



Uusi kirjaostos divarista (sori että tuossa on tuo luomiväripaletti mukana, mutta en älynnyt ottaa kirjasta yksinään kuvaa, ja kamerasta on patterit loppu!)

Great Gohst Stories siis, jossa on monta lyhyttä kummitustarinaa. Jopa yks Edgar Allan Poenkin tekemä. Kirjablogi ei nyt ole päivittynyt hirveästi, kun blogikärpänen on lennellyt tuolla toisessa blogissani : D Lupaan kuitenkin tulla tännekin puolelle turisemaan niistä kirjoista. Mahdollisimman pian. Uusia kirjoja on omaan hyllyynkin tullut hamstrattua kirpparilta ja alennusmyynneistä, joten lukemista kyllä riittää. Kirjastostakin on pari kirjaa lainassa ja vielä lukematta, ja postaamatta. 

Seuraavalla kerralla kirjoittelen oikean kirja-arvostelun. Ajattelin vaan tässä nyt tulla nopeasti huikkaamaan, että elossa vielä ollaan ;) No, kummitustarinoista vielä senverran, että olen niistä aina tykännyt. Samoin kauhukirjallisuudesta. : D Esimerkiksi Stephen King on ensimmäisi kirjailijoita, joita olen aikuisten puolelta lukenut. Taisin olla jopa niinkin nuor kuin 11-13. Tässä kokoelmassa ei nyt Kingiä ole, mutta eiköhän kummitustarinoiden klassikkoihin, ja vähän vähemmän minulle tuttuihin nimiin ole ihan hyvä tutustua. 

ps. Huomaatteko miten hienosti nuo kirja ja luomiväripaletti sointuvat yhteen : D