Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille

Tämä kirja kiinnitti huomioni kirjastossa miltei heti. Se oli nostettu esille sellaiseen omaan erikoishyllyynsä, jossa on muutan eri genren kirjoja (kirjastonhoitajien esille laittamia) rivissään. Sieltä se tuijotti minua, ja vaati välitöntä huomiota. Kirjan kansikuva on jotenkin vangitseva, ja sitten kun näin lukea nimenkin, niin vaikutuin. Piti ottaa kirja käteen, ja lehteillä sitä hieman. Sitten näin ne vintagekuvat, jotka olivat siellä sisällä..ne olivat tosiaan eriskummallisia. Sitten luin takakannen, ja sivuliepeen, ja kiinnostuin vielä lisää. Tarina vaikutti mielenkiintoiselta.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille alkaa Yhdysvalloista, joissa 16-vuotias poika Jacob menettää isoisänsä omituisissa olosuhteissa. Isoisän, joka on koko Jacobin lapsuuden ajan kertonut hänelle tarinoita orpokodista, jossa asui sodan aikana. Orpokodista, jossa oli samaan aikaan omituisia lapsia, joista isoisällä on myös näyttää kuvia. Lisäksi isoisä kertoo hirviöistä, joita pakoon on tullut Yhdysvaltoihin asti. Lapsena Jacob uskoi isoisän tarinoihin mutta kasvaessaan hän alkaa epäillä, ja pian ajatteleekin niiden olevan vain sodankauhuja muistelevan juutalaisen miehen tapa käsitellä traumoja natseista, ja sodan tapahtumista.

Kun Jacobin isoisä kuolee hänen silmiensä edessä oudoissa olosuhteissa, hän päättää lähteä kaukaiselle Walesilaiselle saarelle, jossa isoisän orpokoti on ollut, tarkoituksenaan löytää vastauksia. Talo on entisellä paikaallaan mutta autiona..tästä asetelmasta tapahtumat lähtevät liikkeelle, Jacobille selviää paljon isoisän menneisyydestä

Ovatko he, ja mitä sitten tapahtuu, sitä on kai jokaisen otettava itse selvää. Toivottavasti en ole paljastanut jo liikaa. Itselläni sytytys kirjan kanssa lähti käyntiin hieman hitaasti, mutta lopulta imauduin mukaan, ja rakastuin. Enkä vähiten upeiden valokuvien takia. Tarina oli mielenkiintoinen, ja lähti kunnolla käyntiin viimeistään saarelta, jolla orpokoti sijaitsee. Asetelma on mielenkiintoinen. Isoisä ja hänen tarinansa, nuori poika joka lähtee selvittämään totuutta. Ja sen mitä selviää oli mielestäni mielenkiintoista, ja tapahtumat vetävät mukaansa. Sitä haluaa tietää, mitä tapahtuu.

Pari ennalta arvattavaa kohtaa kirjassa oli mutta nekin tajuaa vasta vähän aikaa ennen paljastusta. Kirjan kerronta on hyvin selkeää, ja kirjan voima on tarinassa. Juoni on selkeästi rakennettu, ja siinä pysyy hyvin perässä. Vaikka kirja on ainakin kirjastossa luokitettu kauhukirjallisuuteen, ei se mielestäni ollut kauhean pelottava. Pikemminkin pitäisin sitä fantasiakirjana, joskaan en perinteisenä sellaisena. Tai ehkä se on monen genren välimuoto. En ole kirjallisuustieteilijä, joten en ole hyvä määrittelemään genrerajoja.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille on joka tapauksessa mainio tarina. Ei välttämättä yllä vielä lempikirjojeni listalle, mutta pääsee aika lähelle. Loppu on avoin, ja näemmä wikipedia ainakin kertoo, että kirjalle olisi ilmestynyt tänä vuonna jatko-osa Yhdysvalloissa. Jään odottamaan innolla sitä päivää kun joskus pääsen siihen kiinni ;)