keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Candace Bushnell: Sinkkuelämää Carrien nuoruusvuodet

                                              (  Kuva: http://www.prisma.fi/market/prisma?a_Visit:tuote=b62oryka1zixozd9&kategoriaTunniste=PokkariViihde&path=Viihde%2FKirjaPaperi%2FPokkarit%2FPokkariViihde&myymala=Prisma+Itäkeskus&paikkakunta=Helsinki&osuu )

Kerrankin teen kirjapostauksen heti sen perään, kun olen kirjan lukenut. Tämä oli yksi niistä kirjoista, jotka lainasin eilen kirjastosta, ja kuteen huomatte tämä oli erittäin nopealukuinen. Tämä kai luokitellaann nuorten kirjaksi, tai ainakin se kirjastossa löytyi nuortenosastolta. Ehkä enemmän on kyse nuorten aikuisten kirjoista, tai jotain sinnepäin. Tosin aika teinihömppäähän tässä enimmäkseen oli. Se ei tee tästä kuitenkaan mitenkään huonoa kirjaa. Tämä oli mielestäni oikeastaan aika kelpo kirja, vaikka tv-sarjaa katsoneena vierastinkin joitain puolia tarinassa. Tästä nimittäin löytyi sarjan Carrieen nähden jonkinverran ristiriitaisuuksia. Tosin kyseessä on Candace Bushnellin näkemys Carriesta, joka varmaankin poikkeaa tv-sarjan Sinkkuelmää käsikirjoittajien käsityksestä. Mene ja tiedä, sillä en ole Bushnellin Sinkkuelämää.kirjaa lukenut, koska se ensikatsomalta vaikutti tylsältä.

Jokatapauksessa Carrien Nuoruusvuodet oli mielestäni viihdyttävä kirja, ja luin sen oikein mielelläni. Kirjahan kertoo Carrien viimeisestä lukiovuodesta pienessä maalaiskaupungissa Cantelburyssa. Carrien vuoteen mahtuu paljon; Seurustelua, kirjoittamista, ystävyyksiä ja petoksiakin. Carrien täytyy tasapainoilla uuden poikaystävän, koulun ja hänelle niin rakkaan kirjoittamisen välillä. Kirjassa tuntuukin olevan monella hahmolla, niin Carriella kuin hänen ystävillää, itsensä etsimisen ja identiteetin luomisen kausi. Carrie joutuu miettimään haluaako hän keskittyä kouluun, harrastuksiisna ja omiin haaveisiinsa vai poikaystäväänsä. Kaiken tämän keskellä hän kuitenkin tarkastelee maailmaan hieman samaan sävyyn kuin vanhempi minänsä tv-sarjassa. Ei ehkä niin terävästi mutta aika lähelle päästen.

Kirjassa onkin aika feministinen sanoma takana. Sanoma siitä pitäisikö tyttöjen ja naisten tavoitella omia unelmiaan, vai pitäisikö heidän unelmiensa ja tavoitteittensa koskea vain miehiä, ja sitä kuinka heidät saa pidettyä. Carrie kuvataan kirjassa paikoitellen vahvana, feministisenäkin nuorena naisena, mutta paikoitellen myös poikaystävästään riippuvaisena ja mielyttämisenhaluisena. Mielestäni tämä kuvaa hyvin sitä ristiriitaa mikä meillä naisilla saattaa jossain elmänvaiheessa olla. Sitä ollakko oma itsensä ja toteuttaa omia toiveitaan ja unelmiaan, vai heijastaako itsensä ja tavoitteensa elämässä miesten kautta. Itselleni tässä ristiriidassahan on vain yksi vastaus, joka on tuo ensimmäinen vaihtoehto. ;)

Aika hassua sinällään. Tuntuu, että olen nyt viimeaikoina lukenut tällaisia feministisvivahteisia kirjoja. Tulee ihan feminismikatkuiset teiniajat mieleen. ;) Nykyäänhän en edes määrittele itseäni feministiksi sinällään, vaan ennemmin kannatan yleistä tasa-arvoa. Toisaalta on minulla joitain feministisiä mielipiteitä edelleenkin, ja olen naisten asian kannalla, noin periaatteessa. Haluaisin kuitenkin ajatella, että en ole sitä polkemalla miesten oikeuksia, vaan otan heidätkin pohdinnoissani ja mielipiteissäni huomioon.

Rakastan kirjoja, jotka saavat minut ajattelemaan ja keveydestään huolimatta tämä kirja oli juuri sellainen. Taisinpa saada sen avulla taas kipinän kirjoittamiseenkin. Aion harrastaa sitä viimeistään kesällä taas enemmän. Jotkin kirjat ovat kyllä yllätyksiä täynnä. Ennakkoluulojeni takia meinasin jättää tämänkin kirjan kokonaan lainaamatta. Sitten kävikin niin, että se osui ja upposi minuun. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti