Tässä on taas kirja, jonka olen halunnut lukea pitkään. Kun sekin sattui maanantaina olemaan hyllyssä, vieläpä uutuus/ajankohtaista hyllystä, tuli sekin napattua mukaan. Tämän kirjan lukemisessa meni peräti pari päivää, mutta tänä aamuna sen sitten sain loppuun. Täytyy ihan aluksi sanoa, että tällaisia kotimaisia kirjoja lukee oikein mielellään. Aihe on mielenkiintoinen, ja kirjan koko 1920-luvulta alkava miljöö on onnistuttu vangitsemaan mahtavalla tavalla. Kirjaan pääsee sisälle, sen maailmasta tulee oma maailmaa, päähenkilä Saaran vaikeuksista tulee omia vaikeuksia. On kuin itse olisi kuulemassa ja näkemässä kaiken. Haistamassa kevään maatilalla, ottamassa vastaan äidin selkäsaunat, ja kuulemassa puheet synnistä,ja saatanasta. Seuraavassa hetkessä olet niittämässä heinää pellolla, tai lypsämässä lehmiä karjamajalla, ja haaveilemassa.
Saara kertoo perheestä, ja etenkin Saarasta, joka kasvaa maalaistalossa äitinsä hyljeksimänä. Äiti on mielenterveydeltään häilyvä, ja lestadiolainen herätys on vaikuttanut tämän maailmankuvaan erittäin paljon. Saaran äiti on kiivas uskovainen, joka saarnaa Saaralle kadotuksesta ja synnistä. Isä on etäinen. Onneksi Saaralla on Iida-piika, joka hänet miltei kasvattaakin, ja Aukusti-setä, jonkal uota Saara saa kaipaamaan turvaa ja huomiota. Tärkeä on myös Saaran pikkusisko Esteri, jonka kanssa leikitään, ja nauretaan yhdessä, tehdään rinta rinnan töitä. Saara kasvaa isommaksi, ja tuntee itsensä vieraaksi. Hän kuulee ääniä päässään, jotka kertovat hänen tekevän syntiä. Asiaa ei paranna äidin etäisyys, ja Saaran tuomitseminen. Herkkä Saara on perinyt äitinsä herkän mielen, ja mielenterveysongelmat, eikä kukaan tahdo ymmärtää. Asiat pahenevat kun Aukustikin lähtee pois, kun hänen oma menneisyytensä ottaa hänet kiinni. Tulee sota, ja sodan jälkeen Saaran tauti vain syvenee, enää Esteri on Saaran ymmärtäjä.
Kirjassa kerrotaan miltei kokonainen elämänkaari Saaran lapsuudesta keski-ikään. Vaikka lestadiolaisuudella ja syvällä uskonnollisuudella on iso osa tarinassa, kertoo sen enemmänkin nuoren tytön kasvutarinaa, ja sen miten monen syyn ja tapahtuman sekä perimän takia nuoren herkän naisen mieli järkkyy. Samalla kirjassa on ihanaa ajankuvaa 1920- ja 1930-lukujen elämästä, aina vuosiin sodan jälkiin. Maalaiselämä toiveineen ja vaikeuksineen värittyy erittäin elävästi lukijan eteen.
Tarina onnistuu koskettamaan, ja ihastuttamaan yhtä aikaa. Ja tulipa lopussa pari kyyneltäkin vuodatettua. Tämäkin on yksi koskettavimmista ja parhaimmista lukuelämyksistä tänä vuonna. Goodreadsissa annoin tälle peräti viisi tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti