keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Joyce Carol Oates: Haudankaivajan Tytär


Vuoden 2013 kirjoissa mennään edelleen. Vielä olisi muutama postaamatta. Tällä kertaa on vuorossa ehkä yksi vaikuttavimmista lukukokemuksista koko vuoden aikana. Joyce Carole Oatesin Haudankaivajan Tytär. Sen teemat houkuttivat lukemaan, sillä se kertoo erään juutalaisen siirtolaisperheen fiktiivisen tarinan, joka toisen maailmansodan vielä ollessa käynnissä lähti kotimaastaan Saksasta ja päätyi rankan laivamatkan jälkeen amerikkaan.

Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Perheen isä onnistuu saamaan töitä vain haudankaivajana pienessä kaupungissa. Hän joutuu perheineen asumaan pieneen hökkeliin hautausmaan laidalle. Kirjan tarina kerrotaan hänen nuorimman lapsensa, tyttären näkökulmasta. Perheellä on vaikeuksia sopeutua uuteen kotimaahansa, he tuntuvat aina olevan muukalaisia. Isällä ja äidillä on henkisiä ongelmia, johtuen luultavasti natsihallinnon ja pitkän pakomatkan  aiheuttamista traumoista. Äiti ei puhu, ja isä purkaa pahaa oloaan lapsiin. Lopulta sattuu jotain, mikä muuttaa haudankaivajan tyttären elämän täysin...

Lopulta kirjassa päädytään kertomaan tämän tytön, Rachelin, elämäntarina, joka kuljettaa häntä yllättäviinkin suuntiin. Tarina on koskettava, elämänmakuinen ja hahmiot ovat psykologisesti taitavasti rakennettuja. Tarina vie mukanaan, ja koskettaa. 

Lukukokemuksena kirja oli hyvin intensiivinen, eikä sitä malttanut päästää käsistään. Pidin aihepiiristä, ja päähenkilön kasvutarinasta todella paljon. 

2 kommenttia:

  1. Tämä on niin hyvä, viime vuoden suosikkejani, Oatesia pitäisi kyllä lukea lisää. =D

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti!Oates kirjoittaa vahvoja tarinoita naiskohtaloista. En kyllä tähä hätään muista hänen muita kirjojaan kuin sen Blondi,mokä kertoo Marilyn Monroesta. Siitä tosin loppui aikoinaan laina-aika ja se jäi kesken...

    VastaaPoista