Stephen King: Herääminen

Kyllä, tänä kesänä olen lukenut myös Kingiä, ja peräti kaksi herran kirjaa. Tässä tulee toinen niistä. Herääminen, jonka suomennos on tainnut ilmestyä viime talvena (?), en muista aivan tarkkaan. Saattoi olla viime syksynäkin. Sillä ei nyt kuitenkaan ole juuri mitään merkitystä, vaan yritän vain saada jonkinlaiset alkulöpinät aikaan, ennen kuin pääsen itse asian kimppuun, eli kirjan sisältöön :D

Tästäkin on nimittäin aikaa, kun tämän luin. Oli ehkä heinäkuun alkua tai kesäkuun puoliväliä, sekin on karannut mielestä, joten muistinvirkistys on paikallaan.

Tarinan päähenkilön eli Jamien lapsuus on melko turvallista ja tavanomaista Yhdysvaltojen keskiosan elämää pienessä kaupungissa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun kaupunkiin muuttaa uusi nuori pappi nuoren perheensä kanssa; Charles Jacobs. Nuori ja komea pastorismies on omituisen kiinnostunut sähköstä, ja tuntuu pitävän pientä Jamieta lempilapsenaan koko kaupungissa. 6-vuotias Jamiekin tutustuu pastoriin mielellään, ja tuntuu pitävän tästä, aivan kuten kaikki muutkin pikkukaupungin asukkaat. Etenkin pastorin nuori vaimo on kaikkien pitämä henkilä, ja nuorten miesten päiväunien kohta. Pikku perheen pieni taapero-poika ei ole niin suosittu mutta häntäkin kaupungin tytöt hoitavat mielellään. Kaikki on hyvin kunnes tapahtuu jotain kauheaa, ja pastori Jacobs pitää Kauhean Saarnan, jonka jälkeen tämä jättää kaupungin pölyt taakseen,

Vuosien kuluttua aikuiseksi kasvanut Jamie törmää pastoriin jälleen, ja tästä on tullut hullu saarnamies. Huumekoukussa oleva Jamie saa apua Jacobsilta, ja vuosien päästä tulee takaisinmaksun aika; ja siitä alkaa karmiva matka kohti melko ahdistavaa loppua, jonka hienous on sen ahdistavuudessa pikemminkin kuin sinällään kauhumaisessa pelossa. 

Kaikkein parasta kirjassa on mielestäni ihan vain nuoren Jamien oikea elämä, jota kuvataan jonkun verran lisää pastori Jacobsin kaupungista paon ja, tämän ja aikuisen Jamien seuraavan kohtaamisen välissä. Siinä kerrotaan kuinka Jamiesta tulee melko hyvä komppikitaristi, ja hän saa ensimmäisen tyttöystävänsä ja niin edespäin. Mielenkiintoista on myös pikkukaupungin kuvaus, sehän nyt monesti onkin Kingin kirjojen tavaramerkki. Tavalliset ihmiset tuikitavallisissa paikoissa, joille tapahtuu joitain outoja asioita. En tiedä, jotenkin tässä kaikkein parasta on se kaikki muu paitsi se kauhu, vaikka toki sekin on hyvää edelleen. Se ei kuitenkaan ole ihan niin särmikästä kun Kingin uran alkuaikojen kirjoissa. Joka tapauksessa tämäkin kirja oli taattua laatua ja hyvää Kingiä :) Suosittelen kyllä tätäkin!