Jostainhan ne rästipostaukset on aloitettava, joten aloittelen tällä runotyttö-sarjan kolmannella ja viimeisellä osalla. Alkukuusta olen sen muistaakseni kuintenkin jo lukenut. Runotyttö etsii tähteään kertoo Uuden kuun Emilian tarinan loppuun. Siinä Emilia on käynyt koulunsa loppuun, ja palaa Uuteen kuuhun, rakastamalleen koti-tilalle tätiensä ja Jimmy-serkun luo. Parhaat ystävät lähtevät jatkamaan opintojaan kauemmas mutta Emilia jää tavoittelemaan haavettaan kirjailijan urasta kotikonnuilleen. Hän lehettelee tekstejään innokkasti eri lehteen, ja kirjoittaapa kirjankin. Ura alkaa edetä hitaasti mutta varmasti. Tätiensä kauhuksi Emilialla alkaa olla paljon kosijoita, ja kotiväki saa olle helisemässä miettiessään kestä loppujen lopuksi tuleekaan Emilian sulhanen. Monien väärinkäsitysten, ja monen vuoden jälkeen Emilia päätyykin naimisiin mielestäni aivan oikean miehen kanssa. ;)
Runotyttö etsii tähteään on melko lailla tyypillinen sarjan viimeinen osa. Se sitoo avonaiset langat yhteen, ja kertoo miten sankarittarellemme käy. Mielestäni tämä ei yllä kahden aiemman osan tasolle, vaikka onkin toki aivan hyvä kirja itsessään. Koko kirjasarjan suhteen sanoisin, että ensimmäinen osa oli ehdottomasti paras. Kaiken kaikkiaan nämä kirjat ovat olleet mielestäni oikein mainioit tyttökirjoja, ja etenkin kirjojen kuvaileva ja luonnonläheinen tyyli on voittanut sydämeni puolelleen. Emilia on hahmona tosin paikoitellen ollut todella ärsyttävä. Vaan kelpo tyttö kuitenkin aina loppujen lopuksi. Kirjailijan uraa havitteleviin nuoriin naisiin tunnen kyllä samaistuvani, joten siinä mielessä hahmossa on ollut hyvätkin puolensa. Oikein mukavaa luettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti