Monet kirjakokemukset ovat jääneet puuttumaan lapsuudestani. Pienenä tyttönä keskityin lukemaan tyttökirjojen maailmasta vain Anni Polvan Tiina-kirjoja. Tämä Kanadan ihme L.M Montgomerry ja hänen Anna-sarjansa sekä tänmä kyseinen Runotyttö-sarjansa jäivät vieraiksi. Onnkesi kirjojen suhteen ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa, joten maaliskuun viimeinen kirja sattui olemaan tämä Runotyttö-sarjan aloittava Pieni Runotyttö.
Kirja kertoo Emiliasta, jonka äiti on kuollut hänen olleessaan vain 4-vuotias. Hän elää onnellista elämää isänsä kanssa, joka kuitenkin menehtyy keuhkosairauteen Emilian ollessa suunnilleen 8-vuotias. Emilian ainoat sukulaiset ovat Uuden Kuun Murrayt, jotka ovat edelleen vihaisia Emilian edesmeenneelle äidille siitä, että tämä aikoinaan karkasi kotoa mennäkseen naimisiin Emilian isän kanssa. Tätien ja enojen keskusteltua ottavat edelleen suvun tilalla asuvat Elisabeth-täti, Laura-täti ja Jimmy-Serkku Emilian mukaansa. Pieni tyttö rakastuu heti sukutilaanta samoin kuin Laura-tätiin sekä Jimmy-serkkuun. Ongelmia kuitenkin ilmenee Elisabethin kanssa, joka on juro ja ankara, eikä tunnu ymmärtävä Emilian suurta tarvetta kirjoittaa. Emilia on nimittäin runoilija/kirjailijasielu, joka saa vähän väliä luovuuden leimahduksia. Pieni Runotyttö kertoo Emilian lapsuusvuosista Uuden kuun tilalla, sekä pienessä koulussa. Monien mutkien kautta hän saa parhaaksi ystäväkseen Ilsen, joka on kylän tohtorin tytär, ja asuu melko lähellä. Emilia elämä on täynnä pieniä seikkailuja, ja ristiriitoja ankaran tädin hoivassa. Vuosi vuodelta tilanne kuitenkin paranee pikkuhiljaa, ja ankara Elisabet tätikin alkaa rakastaa tyttöä.
Pieni Runotyttö on mielestänin tyttökirjallisuutta parhaimmillaan. Siinä on kunniahimoinen tyttölapsi 1900-luvun alussa, joka ei anna kenenkään määritellä, millainen hänen tulisi olla. Emiliaa ei kuitenkaan kuvat ylitäydelliseksi, vaan hänessäkin on omat synkät puolensa. Hänellä tuntuu myös olevan yliluonnollisen kaltaisia taipumuksia, sillä hän saa etiäisiä. Ei tuo yliluonnollisuus kovin suurta ole mutta jotain kuitenkin :D
Pidin Pienestä Runotytöstä aikalailla, ja olenkin sittemmin lukenut toisen osan kirjsarjaa kokonaan, ja aloittanut kolmatta ;) Niistä kuitenkin lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti