( kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtaistuinpeli)
Luin tämän kirjan viikonlopu aikana, ja viimeyönä viimeiset 150 sivua :D Nimittäin en ollut ehtinyt aiemmin lukemaan ja palautuspäivähän on tänään, eikä lainaa voinut uusia, kun siihen on varausksia. Suosittu kirja nimittäin kysessä. Noh, mennäänpä sitten itse asiaan.
Valtaistuinpeli aloittaa suositun, ja kai ihan maailmankuulunkin (?) fantasiasarjan Tulen ja Jään Laulun. Siinä tuodaan näyttämölle suuri määrä erilaisia hahmoja, jotka koostuvat muun muassa erilaisista aatelissuvuista. Kirjan maailma on aika keskiaikainen mutta se sijoittuu täysin mielikuvitukselliseen aikaan ja paikkaan. Kyseessä on oma maailmansa. Nimensä mukaisesti kirjaa kosstuu muun muassa juonitteluista hovissa ja siihen sisältyy paljon valtataistelua. Tarina alkaa siitä, kun kunniallinen Eddard Stark kutsutaan matkustamaan pääkaupunkiin ja linnaan kuninkaan oikeaksi kädeksi, Kuninkaan Kouraksi. Hän joutuu jättämään rakastamanasa pohjoisen Talvivaaran ja osan perheestää, lähteäkseen kahden tyttärensä kanssa hoviin.
Hovin ja talvivaaran lisäksi tapahtumapiakkoja on myös muita. On esimerkiksi Talvivaarasta vielä pohjoisempana oleva muuri, jossa yövartioksi itseään kutsuva veljeskunta on vahtimassa, ja pitämässä muurin takaiset muukalaiset aisoissa. Toisaalla tarinassa kerrotaan myös maanpaossa olevasta prinsessasta ja hänen veljestään, jotka ovat toisella puolella maailmaa Dothrakien valtakunnassa. Kuulostaako sekavalle? Sitä se vähän on etenkin kun hahmoja ja tapahtumapaikkoja on vieläkin enemmän, en vain niitä kaikkia tähän kirjoita, että säilyy jännitys siltäkin osalta.
Lukukokemuksena kirja oli mahtava, joskin suurimmat tapahtumat tiesin ennestään koska olen katsonut kyseisestä kirjasta kertovaa sarjaa. Tosin kirja säilytti jännittävyytensä vaikka suuret linjat tiesinkin. Valtaistuinpeli on suurelta osalta ehkä myös hieman sekava, ja siinä on niin paljon eri henkilöitä ja paikkoja, jotka verkostoituva myös jollain tavalla toisiinsa. Välillä sitä o sekaisin, että kuka on kuka ja ennen kaikkea siitä ketkä nyt juonittelivat keskenään. Hieman vaivaa näkemällä tarinan juonesa kyllä pysyy jokseenkin kärryillä. Valtaistuinpeli on osa tällaista isompaa fantasiasarjaa, jossa riittää luettavaa vielä pitkälle. Tulen ja Jään Laulussa on tällä hetkellä ilmestynyt 5 osaa, tosin viimeistä ei ole vielä suomennettu, ja ilmeisesti kirjailija aikoo tehdä 7.
Oli ihanaa lukea pitkästä aikaaa tällaista monisyistä ja taidokasta fantasiaa. Olenkin jo varannut kirjastosta seuraavan osan. En malta odottaa, että pääsen jatkamaan tarinan lukemista siitä, mihin se jäin. Suosittelen Valtaistuinpeliä ja kirjasarjan muitakin osia, joita tosin en ole vielä lukenut, kaikille fantasian ystäville. Pieni varoituksen sana kuitenkin vielä loppuun. Valtaistuinpelissä on jonkin verran hieman, miten sen nyt sanoisin, häritseviäkin yksityiskohtia, ja paikoitellen se on myös aika raaka. Se ei tosin pidemmän päälle haittaa, koska sellainen nyt kuuluu tällaiseen fantasiaan, ja tiettyyn pisteeseen asti pidän siitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että olen löytänyt taas yhden hyvän fantasiakirjasarjan, josta löytyy iloa ja ihmeteltävää vielä pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti