Haastepostaus vaan. Lyhyt sellainen. ;) Eli lempikirja noista, jotka omistan. Jotten aina vastaisi jotain Harry Potter-sarjan kirjaa, niin jätän ne nyt pois laskuista. Muista omistamistani kirjoista lemppari taitaa sitten olla tuo Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan Vaimo (tosin tällä hetkellä se majailee äipän luona). Aikamatkustajan Vaimo on äärettömän hyvä kirja. Se teki minuun aivan lähtemättömän vaikutuksen. En osaa selittää miksi, mutta niin se vain on.
Toki omistan monia ihania kirjoja, samoin olen lukenut monia ihania kirjoja. Enimmäkseen lainaan luettavaa kirjastosta, vaikka on sitä toki tuolla hyllyssäkin ihan kiitettävästi. En laskenut tähän nyt ollenkaan avomiehen kirjoja, koska sitten valinnanvaikeus olisi ollut liian suuri.
ps. en ole edes lukenut kaikkia kirjoja, mitä tuolta hyllystä löytyy.
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Day 21 – Favourite book from your childhood
Harry Potterit, aina ja ikuisesti! ;) Vaikka ekaa lukiessani taisinkin olla jo 11- tai 12-vuotias, eli lähinnä Potterit olivat sitten osana teiniaikojani. Lasken ne kuitenkin tässä lapsuudeksi.
( Ihan pienenä tosin Pupu Tupuna kirjat oli pop, jos haluette jotain ihan ensimmäisiä lemppareita kuulla. )
( Ihan pienenä tosin Pupu Tupuna kirjat oli pop, jos haluette jotain ihan ensimmäisiä lemppareita kuulla. )
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Waris Dirie - Cathleen Miller: Aavikon Kukka
Tämän kirjan luin jo joskus pari viikkoa sitten mutta postauksen saan aikaiseksi vasta nyt (jos saan), koska tarvitsin aikaa ajatuksieni kokoamiseen tämän suhteen. Kirja herätti todella paljon tunteita, ja oli erittäin vaikuttava lukukokemus. Sai miettimään paljo asioita, sekä antoi täysin erilaisen näkökulman naisen elämästä, kuin mihin omassa länsimaisessa elämässään on tottunut. Tietysti olin kuullut tällaisista asioista ennenkin, mutta tämän kirjan kautta pääsin jotenkin lähemmäksi sitä toisenlaista maailmaa, jossa hänkin, Waris Dirie, on elänyt.
Aavikon Kukka on tositarina Somalialaisesta Waris Diriestä, joka päätyi somalilaisperheen paimentolaiselämästä ensin Englantiin, ja sitten Yhdysvaltoihinkin asti ja vieläpä kansaivälisesti tunnetuksi huippumalliksi. Aavikon Kukka kertoo hänen tarinansa aavikolla viettämästä lapsuudesta saakka, ja sinne asti kun hänestä tulee YK:n erityislähettiläs, jonka ominaisuudessa hän kertoo oman tarinansa tyttöjen ympärileikkauksesta, joka oli tehty hänelle hänen ollessaan pieni. Hänestä tulee tyttöjen puolestapuhuja ympärileikkausta vastaan. Lisäksi kirja valoittaa hänen elämäänsä länsimaissa sekä hänen taivaltaan huippumallien maailmassa.
Kirja oli koskettava, mielenkiintoinen ja luin se päivässä läpi. Niin vaikuttava se oli, etten pystynyt jättämään lukemista kesken ennen kuin olin päässyt kirjan loppuu saakka. Jälleen kerra feministin sydämeni läpätti, kun tätä luin. Jopa enemmän kuin lukiessani fiktiivisiä tarinoita naisista ja heidän oikeuksistaan.
Parasta Aavikon Kukassa on mielestäni kuitenkin se, että se ei pelkästään tuo Afrikkalaisten maiden, etenkään Somalian tapauksessa, esille perlkästään kielteisiä asioita, vaan se kertoo rehellisesti somalialaisen paimentolaiskansan elämästä jättämättä pois mitään. Sekä negatiiviset puolet että positiiviset puolet kyseisestä kulttuurista tulevat esille. Waris Dirie on ylpeä afrikkalaisista juuristaan mutta se ei tarkoita sitä, että hän hyväksyisi naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen tai mitään muitakaan mahdollisia naista alistavia ja satuttavia piirteitä. Hänen mielestään epäkohtiin tulee kyllä puuttua mutta hän ei silti tuomitse koko kulttuuria, vaan on ylpeä sen hyvistä puolista, joista voisin mainita vaikkapa suhtautumiseen vedensaantiin, ja kulutukseen sekä elämän tärkeyteen.
Enempää en oikein osaa, enkä halua sanoa. Jos kiinnostuitte tarinasta, niin lukekaa itse. Minä todella suosittelen tätä kirjaa. Kyseessä on ehdottomasti lukemisen arvoinen tositarina!
Tunnisteet:
Luetut 2012,
Tositarina,
Waris Drie,
yhteiskunnallinen sanoma
Day 20: Favourite Romance Book
Day 01 – Best book you read last year
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favourite series
Day 04 – Favourite book of your favourite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favourite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favourite writer
Day 14 – Favourite book of your favourite writer
Day 15 – Favourite male character
Day 16 – Favourite female character
Day 17 – Favourite quote from your favourite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favourite book turned into a movie
Day 20 – Favourite romance book
Day 21 – Favourite book from your childhood
Day 22 – Favourite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favourite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favourite book of all time
Jatketaanpa taas vaihteeksi tätä haastetta, jota olen tehnyt jo luvattoman pitkään. Tuppaan nimittäin aina jäämään jumiin, kun en osaa päättää, minkä kirjan mihinkin kohtaan valitsisin. Vaikeaa on. :) Nyt olisi siis vuorossa lemppari romanttisista kirjoista. Valinta oli jälleen äärimmäisen hankala, koska olen lukenut monia aivan ihania rakkausromaaneja. Lempparein on luultavasti Nicholas Sparksin Viesti Mereltä, vaikka en muista sen juonesa hirveästi mitään yksityiskohtia niin tulen aina silti muistamaan sen tunnelman ja haikeuden, jota se kirja huokui. Mielestäni sen on kauneimpia rakkaustarinoita ikinä. Taisteli tosin paikastaan Cecilia Ahernin Ps. Rakastan sinua kirjan kanssa.
Charlaine Harris: Dead to the world
(Kuva: Itseotettu tällä kertaa, sattui olemaan koneella ;))
Dead to the world on neljäs osa Sookie Stachouse- sarjaa. Sitä, johon tv-sarja True Blood (mielestäni aika löyhästi) perustuu. Mielestänin tämä vampyyrikirjallisuus voittaa mennen tullen twilightit sun muut, vaikka ei tämäkään nyt mitenkään vakavaa fantasiakirjallisuutta ole,ja seksillä mässäillään melkein yhtä paljon kun tämän kirjasarjan tv-versiossakin. Kirja, kuten muutkin tämän sarjan osat, on kyllä hyvinkin viihdyttävää ja ennen kaikkea helppolukuista englantia, joten alkuperäiskielellä lukeminen ei tuota juurikaan vaikeuksia. Suomennoksia en ole lukenut yhtään, ja luulen että näitä on parempi lukea engalnniksi vaikka yleensä minulla ei olekaan ollut suomennoksia vastaan mitään. Parasta näissä kirjoissa on ehdottomasti se idea, että vampyyrit yrittävät sopeutua päällepäin tavallisesta vaikuttavan yhteiskuntaan, ja se että vampyyrihahmot ovat niin herkullisia. Kuten esimerkisi tässä kannessa esiintyvä Eric (joka yllättäen on lempparini).
Tässä kirjassa maailmaan, jossa on ollut jo vampyyreja ja ihmissusia, ja muodonmuuttajia, astuu kuvaan jo noitiakin. (niin ja vähän puskista tarinaan tulee jo keijukin, joita ei muistaakseni tätä kirjaa ennen olekaan näissä kirjoissa esiintynyt, vaikka ne olivat tv-sarjassa jo niinkin isossa roolissa.) Juonesta en nyt halua kirjoittaa tämän enempää, koska nämä kirjat ovat sellaisia, että pienikin spoilaantuminen saattaa viedä lukunautinnon. Nimittäin, kuten tv-sarja versionsakin, tämä kirja luottaa clifhangereihin lukijan mielenkiinnon ylläpitäjinä, ja melkein jokainen luku loppuu sellaiseen. Joten keskityn nyt lopuksi kertomaan hieman tunnelmiani kirjasta hivenen yleisemmällä tasolla.
Tarina on jälleen kerran mielenkiintoinen, viihdyttävä ja koukuttava. Se mistä en tässä kirjassa oikein pidä, on se että pitkän juonenkehittelyn jälkeen kaikki ongelmat ratkeavat lopulta jotenkin liian helposti ja nopeasti ottaen huomioon, miten ne välillä muotoutuva hieman hitaastikin ja ehdottomasti monimutkaisesti. Sanoisinko nyt näin, että ratkaisut ovat hivenen liian helppoja. Aivan kuin kirjailija olisi kyllästynyt tarinaan joskus puolenvälin jälkeen, ja alkaa juosta kohti loppuratkaisua pää kolmantena jalkana. Lisäksi kirjassa oli mielestäni ehkä pari seksikohtausta liikaa. Jos niitä olisi ollut vähemmän niin ehkä pääjuoni olisi ehtinyt kulkemaan jotenkin hitaammin. En tiedä..
Jokatapauksessa pidin tästä kirjasta, ja varmasti jatkan tämän sarjan lukemista hamaan loppuunsa asti. Aivan kuten jatkan sen tv-sarjankin, True Bloodin, katsomista.
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Sophie Kinsella: Minishoppaaja
(Kuva: https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789510371916)
Uskalsin lainata kirjastosta viimein pikalainan, jonka laina-aika on vain viikon, koska tiesin, että kun aloitan tämän kirjan, luen sen myös nopeasti. Niin myös tein, sillä lainasin tämän eilen, ja sain tänä aamuna luettua loppuun. Minishoppaaja on jatkoa Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjalle, josta olen lukenut joskus kaikki edelliset osat. Jälleen kerran himoshoppaaja vei sydämeni, ja nauratti minua tuhannella eri tavalla. Nämä Sophie Kinsellan kirjat ovat jotenkin niin hykerryttäviä. Ne saavat minut aina hyvälle tuulelle. Tämä on sitä, mihin kevyempi kirjallisuus parhaillaan pystyy, ja yksi syy siihen, miksi luen myös chic lit-kirjoja, miksi näitäkin kai tulisi luonnehtia.
Minishoppaaja kertoo lisää Himoshopaaja Becky Brandonin (omaa sukua Bloomwood) elämästä ja täytyy sanoa, että toilailuista. Tällä kertaa mukana on myös Beckyn 2-vuotias tytär Minnie, joka tuntuu perineen äitinsä intohimon kauniisiin vaatteisiin ja tavaroihin. Kommelluksilta ei tietenkään taaskaan vältytä. Juonesta en nyt viitsi paljastaa tämän enempää, koska en halua spoilata ketään.
Minishoppaaja, kuten kaikki himoshoppaajakirjat on hyväntuulinen, jännittävä ja ihana kirja. Becky on mielestäni aivan ihana hahmo, joka on hyväsydäminen ja tarkoittaa aina hyvää vaikka onnistuukin aiheuttamaan paljon ongelmia. Se on ehkä koko kirjassa parasta, että päähahmo on vähän höppänä. Se jotenkin uppoaa minuun. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka kaipaavat vähän piristystä arkeensa. Minua tämä kirja ainakin pirsti. :)
Tunnisteet:
Chic-lit,
Luetut 2012,
Romantiikka,
Sophie Kinsella
perjantai 18. toukokuuta 2012
Elizabeth McGregor: Sisilian Auringon alla
Kuva: https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789525701289
Olen viimeaikoina halunnut lukea kevyttä rakkaushömppää. Tai ainakin kevyehköjä. Rakkaustarinoissakin on usein syvällinen juoni ja kaunis tarina. Tällainen kauni tarina oli myös tämä Elizabet McGregorin Sisilian auringon alla. Ennen kaikkea kirja valikoitui luettavakseni sen kauniin kansikuvan takia. Houkutteleva vai mitä? Ainakin jos on romantiikan nälkäinen.
Sisilian auringon alla kertoo erään äidin ja hänen tyttärensä tarinan. Tytär Zeph on elämänsä käännekohdassa, hänen avioliittonsa on ongelmissa ja Zeph poikansa kanssa äitinsä Coran huomaan. Cora on aina ollut Zephin mielestä virheetön. Coran menneisyydestäkin paljastuu kuitenkin jotain, joka laittaa Zephin miettimään omaa elämäänsä sekä suhdettaan vanhempiinsa. Niin äitiinsä kuin jo edesmenneeseen suuresti kaipaamaansa isään.
Kirjassa yhdistyivät kahden naisen tarinat sekä Italian kauniit maisemat siinä sivussa. Kirja oli kaunis ja hyvin kirjoitettu. Tosin olen lukenut kauniimpiakin rakkaustarinoita. Tässä kyseisessä kirjassa oli ehkä parasta, että se sijoittui osittain Italiaan. Tosin nimen perusteella olisin luullut, että se sijoittuisi sinne enemmissäkin määrin. Kevyt mutta syvällinen kirja oli kuitenkin kyseessä. Tosin sanoisin, että ehkä sellainen keveänsyvällinen. Ihana välipalakirja romnatiikannälkään. Enempää en oikein osaa sanoa.
Olen viimeaikoina halunnut lukea kevyttä rakkaushömppää. Tai ainakin kevyehköjä. Rakkaustarinoissakin on usein syvällinen juoni ja kaunis tarina. Tällainen kauni tarina oli myös tämä Elizabet McGregorin Sisilian auringon alla. Ennen kaikkea kirja valikoitui luettavakseni sen kauniin kansikuvan takia. Houkutteleva vai mitä? Ainakin jos on romantiikan nälkäinen.
Sisilian auringon alla kertoo erään äidin ja hänen tyttärensä tarinan. Tytär Zeph on elämänsä käännekohdassa, hänen avioliittonsa on ongelmissa ja Zeph poikansa kanssa äitinsä Coran huomaan. Cora on aina ollut Zephin mielestä virheetön. Coran menneisyydestäkin paljastuu kuitenkin jotain, joka laittaa Zephin miettimään omaa elämäänsä sekä suhdettaan vanhempiinsa. Niin äitiinsä kuin jo edesmenneeseen suuresti kaipaamaansa isään.
Kirjassa yhdistyivät kahden naisen tarinat sekä Italian kauniit maisemat siinä sivussa. Kirja oli kaunis ja hyvin kirjoitettu. Tosin olen lukenut kauniimpiakin rakkaustarinoita. Tässä kyseisessä kirjassa oli ehkä parasta, että se sijoittui osittain Italiaan. Tosin nimen perusteella olisin luullut, että se sijoittuisi sinne enemmissäkin määrin. Kevyt mutta syvällinen kirja oli kuitenkin kyseessä. Tosin sanoisin, että ehkä sellainen keveänsyvällinen. Ihana välipalakirja romnatiikannälkään. Enempää en oikein osaa sanoa.
Tunnisteet:
Elizabeth McGregor,
Luetut 2012,
Romantiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


