Luin helmikuussa jälleen nuorille suunnattua dystopiaa mutta tällä kertaa kotimaista sellaista. Eija Lappalaisen & Anne Leinosen Routasisarukset sijoittuu tulevaisuuteen 2300-luvulle. Ihmiskunta on onnistunut muuttamaan maailmaa huonompaan suuntaan bioterrorin ynnä muun sellaisen kautta. Maailma ja Eurooppa on jakautunut muutamana eri alueeseen, joita ovat muun muassa Meri, Taivas, Laakso, Metsä ja Rauniot.
Toinen kirjan näkökulmakertojista, Utu elää Laaksossa, jossa kasvatetaan Tiinettärien tuomia lapsia. Biologiseen lisääntymiseen on mahdollisuus vain harvalla ja suurin osa ihmisistä tehdään keinotekoisesti hedelmättömiksi. Utu on tuntenut itsensä aina erilaiseksi, sillä hän osaa kommunikoida koneiden kanssa. Hänen ainoa ymmärtäjänsä Marras on joutunut lähtemään Laaksosta eräiden tapahtumien jälkeen, ja Utu tuntee itsensä yksinäiseksi. Hän haluaa löytää Marraksen, joten hän karkaa junan kyydissä pois kohti Metsää, jonne Marras on hänen tietämäsä mukaan lähtenyt.
Utun karkauksen jälkeen kirja siirtyy käsittelemään asioita vuorostaan Marraksen näkökulmasta ja hänen kertomanaan. Marras on empaatikko, joka saa yhteyden helposti ihmisiin ja pystyy myös kyseenalaisesti manipuloimaan näitä. Hän seurustelee Tiinettären kanssa ja työskentelee tehtaassa jonkinlaisena yhdyshenkilönä. Marraksella on oma tapansa toimia, ja omat tarkoitusperänsä. Hän haaveilee kapinasta, ja siitä, että ihmiset saisivat lisääntyä omasta tahdostaan.
Kirja jatkuu ja kertoo tarinaansa vuroin Marraksen ja vuoroin Utun näkökulmasta. Lopulta hahmojen tarinan risteävät joksikin aikaa myös toisiaan vasten. Juoni kirjassa on mielenkiintoinen, ja mielestäni dystooppineen maailma on hyvin rakennettu. Asioita selitetään myös sopivassa määrin, vaikka monet asiat jäävätkin vielä salaisuuden verhon taakse. Kirjalle on kuitenkin jatkoa, jota haluan ehdottomasti päästä jossain vaiheessa lukemaan.
Suosittelen tätä ehdottomasta dystopioista kiinnostuneille. Kyllä suomalaisetkin osaavat kirjoittaa hyviä sellaisia.
Utun karkauksen jälkeen kirja siirtyy käsittelemään asioita vuorostaan Marraksen näkökulmasta ja hänen kertomanaan. Marras on empaatikko, joka saa yhteyden helposti ihmisiin ja pystyy myös kyseenalaisesti manipuloimaan näitä. Hän seurustelee Tiinettären kanssa ja työskentelee tehtaassa jonkinlaisena yhdyshenkilönä. Marraksella on oma tapansa toimia, ja omat tarkoitusperänsä. Hän haaveilee kapinasta, ja siitä, että ihmiset saisivat lisääntyä omasta tahdostaan.
Kirja jatkuu ja kertoo tarinaansa vuroin Marraksen ja vuoroin Utun näkökulmasta. Lopulta hahmojen tarinan risteävät joksikin aikaa myös toisiaan vasten. Juoni kirjassa on mielenkiintoinen, ja mielestäni dystooppineen maailma on hyvin rakennettu. Asioita selitetään myös sopivassa määrin, vaikka monet asiat jäävätkin vielä salaisuuden verhon taakse. Kirjalle on kuitenkin jatkoa, jota haluan ehdottomasti päästä jossain vaiheessa lukemaan.
Suosittelen tätä ehdottomasta dystopioista kiinnostuneille. Kyllä suomalaisetkin osaavat kirjoittaa hyviä sellaisia.
Tämä on odotellut kirjahyllyssäni pari vuotta ja aina välillä tähän törmää blogimaailmassa. Jospa viimein ehtisin tutustumaan tähän. Kiinnostavan teoksen laitoin kyllä merkille jo ilmestymisvuonna. Kuulostaa kyllä vahvasti teokselta, joka on kuin suunniteltu minulle. :) Kiitos mielenkiintoa ruokkivasta postauksesta!
VastaaPoistaOlen unohtanut taas vastata kommenttiin :( Mutta mukavaa että postaus onnistu ruokkimaan mielenkiintoa. Kirja on kyllä lukemisen arvoinen, ja itse lainasin viimein trilogian toisen osan. Vielä kun saisi aikaiseksi lukea sen.
Poista