torstai 21. marraskuuta 2013

Neil Gaiman: Hämähäkkijumala



En voi sanoin kuvaillakkaan (voin aina tosin yrittää), miten huippu tämä kirja oli! Tykkään aivan älyttömästi Neil Gaimanin kirjoista, eikä tämä todellakaan ollut poikkeus. Kirja tempaisi mukaansa, ja rytinällä. Pitkästä aikaa sattui käteen sellainen teos, joka melkein vei yöunetkin...niin nopeasti se piti saada luettua :D

Hämähakkijumala kertoo oikeastaan perheestä. Aloitetaanpa kuitenkin siitä, mistä kirjakin alkaa.Yhden päähenkilön nimestä. Paksu-Charlie ei ollut erityisen paksu, mutta hänen isänsä oli antanut hänelle nimen Paksu-Charlien hänen ollessaan poika. Paksun Charlien isän antamat nimet eivät koskaan kadonneet. Tarina alkaa oikeastaan Charlien (en jaksa koko aikaa kirjoittaa sitä paksua tuohon :D) isän kuolemasta. Perhetuttavat, jotka auttavat hautaijaisten järjestämisessä paljastavat Charlielle hänen isänsä olleen Anansi, Hämähäkkijumala. Tätä Charlien on vaikea uskoa. Hänelle kerrotaan myös, että hänellä on veli, johon voi saada yhteyden puhumalla hämähäkeille. Eräänä iltana Charlie sattuu sanomaan eräälle hämähäkille haluavansa tavata veljensä. Seuraavana päivänä veli saapuukin, ja kertoo nimekseen Spider. Ilmeisesti suurin osa jumalallisista geeneistä on mennyt Spiderille. Tästä alkaa hulvaton ja jännittäväkin tapahtumasarja, jossa veljekset oppivat lisää niin toisistaan kuin isästäänkin.

Hämähäkkijumalassa oli jotain samaa kuin Gaimanin Unohdetut Jumalat- kirjassa. Tässä tapauksessa jumalat vain taisivat olla afrikkalaista alkuperää, ja olivat osittain eläimen hahmoisia. Myytit ja mielikuvitus sekoittuivat kirjassa mielestäni erityisen oivallisesti. Gaimanin tarinankertojankyvyt veivät meikäläisen taas mukanaan ;) Ehdottomasti tämäkin oli fantasiakirjallisuuden parhaimmistoa, ainakin omasta mielestäni.

Seuraavaksi pitää kyllä ottaa tehtäväksi viimein lukea nuo Sandman-sarjakuvat, jotka poikaystävän hyllynpuoliskossa töröttävät. Neil Gaiman saisi kyllä kirjoittaa lisää kirjojakin ;) Minulla ei taida enää olla montaakaan opusta herralta lukematta, jos ei yhtää. Jos ei noita Sandmanejä siis lasketa. 

Senverran vielä takaisin Hämähäkkijumalaan, että suosittelen etenkin kaikkia fantasian ystäviä tarttumaan kirjaan. Tosin tämä ei perinteistä juoksentelufantasiaa ole, mutta loistavaa fantasiaa silti ainakin tämän fantsunörtin silmissä ;)

1 kommentti:

  1. Suosittelen että luet sandman sarjakuvat, ite lukasin né viimekesänä olivat mielenkiintoisia.

    VastaaPoista