Silloin tällöin luen elämänkertoja, ja tosikertomuksia. Etenkin naisiin, ja naisten oikeuksiin pureutuvat teokset ovat lähellä sydäntäni jostain syystä. Tämä kirja oli yksi tuohon kategoriaan kuuluvista teoksista. Se kertoo tarinan kahdesta ystävyksestä Jordaniassa, ja siitä kuinka toinen heistä murhataan hänen oman perheensä toimesta, vain koska tämä sattui rakastumaan eri uskontokuntaan kuuluvaan mieheen. Kirja on kannanotto kunniamurhiin, ja kirjoittaja Norma Khouri on mukana työssä, joka pyrkii kitkemään kunniamurhia pois. Hän on kirjoittanut tämän kirjan, koska hän on halunnut tuoda kunniamurhat ihmisten tietoisuuteen. Se on kirjoitettu kaikkien niiden puolesta, jotka ovat kuolleet oman perheen kädestä. Isiensä ja veljiensä käsissä.
Itse en tiedä millainen tilanne tällä hetkellä on. Tämä kirja oli muistaakseni ilmestynyt 2003, joten siitä on aikaa. Luulenpa kuitenkin että kunniamurhat ovat nykyäänkin esiintyvä ilmiö. Ilmiö, jota en vain voi käsittää. Olen lykännyt pitkään tästä kirjasta postaamista, koska en vain tiedä, mitä sanoa. Minusta on käsittämätöntä, että kukaan ihminen voi toimia näin. En ymmärrä miten kukaan voi oikeuttaa tappamisen, vieläpä oman verisukulaisensa tappamisen vetoamalla uskontoon, tai perinnäisiin kulttuurirapoihin. En voi käsittää, miten kukaan voi katsoa oikeudekseen tappaa naisia vain koska he ovat muka olleet "häpeäksi" perheelle. En edes osaa kirjoittaa tästä aiheesta pitkää kirjoitusta, koska en vain ymmärrä.
Kirjailija kertoo tässä kirjassa tarinan omasta parhaasta ystävästään. Se on kunnioitus tämän elämää kohtaan, ja samalla sen on tarkoitus nostaa tietoisuutta asiasta. Mikään mitä minä voisin tästä kirjasta kirjoittaa, ei voi välittää sitä tunnetta mitä kirja minussa aiheutti. Se pitää lukea itse. Kirja on henkisesti raskas mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.
En vain osaa sanoa nyt mitään muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti