George R.R Martin: Miekkamyrsky 1-2

(Kuva: http://tulenjajaanlaulu.webs.com/miekkamyrsky.htm)

Kesälomassa on ollut se hyvä puoli, että on kerrankin ollut aikaa lukea oikein kunnolla. Niinpä on ollut aikaa myös todella paksuille kirjoille, ja ennätysvauhtia sainkin niitäkin luettua tuossa heinäkuussa. Esimerkiksi pääsin jatkamaan tätä Gerge R. R Martinin huikeaa fantasiakirjasarjaa, Tulen ja Jään Laulua, eteenpäin. Olen lukenut kaikki suomennetut osat nyt, ja tämä oli kolmas osa jaettuna kahteen osaan. Englannin kielinen alkuteoshan on yksi iso kirja ;) Joten nyt päätin, että teen postauksen milemmista osioista yhtäö aikaa. Ne kun ovat juonellisesti sama kirja. 

Miekkamyrskyssä jatkuu se saman taianomainen ja mukaansa tempaava fantasiatarina, joka sijoittuu aika keskiaikaiseen maailmaan, jossa on kuninkaita, ritaireita ja taikoja sekä myös erilaisia pahoja olentojakin. Ennenkaikkea tässä kirjassa jatkuu sukujen taistelu vallasta, ja siitä kuka on oikea kuningas. Tapahtumat jakautuvat ympäriinsä, ja jokainen luku kerrotaan jonkun henkilön näkökulmasta. Henkilökohtainen suosikkin on Tyrion, Lannisterin suvun ovela kääpiö. 

Miekkamyrskyssä tähän maailmaan mennään vielä syvemmälle kuin kahdessa edellisessä kirjassa. Tapahtumia alkaa olla enemmän myös muurilla, ja sen toisella puolella, jossa Yövartio yrittää puolustaa kuningaskuntaa muurin toiselta puolelta tulevia villejä sekä joitain paljon pahempia vihollisia vastaan. Välillä tarina taas kertoo Kuninkaansatamasta toisessa osassa olleen suuren taistelun jälkeen. Näemme myös mitä Starkien jäljelle jääneiden perheenjäsenten tarina jatkuu. Myö Daenerys, entisen kunignassuvun viimeinen elossa oleva jäsen, jatkaa matkaansa Kapean meren toisella puolella. 

Tässä osassa kirjasarjaa tapahtuu siis paljon, joukkoon tulee myös uusia henkilöhahmoja ja juoni alkaa risteilemään sinne tänne. Vaikka se tekee kirjan lukemisesta hieman hankalaa, että henkilöhahmoja ja tapahtumia on niin paljon, niin tarinan langat pysyvät vielä jokseenkin kirjailijan käsissä, vaikka lukija voi hieman ärsyyntyä sekavuudesta. Siitä huolimatta tämäkin osa kirjasarjaa pitää otteessaan loppuun asti, ja  tekee kirjasarjasta jälleen fantasiaa, joka ehdottomasti on kyseisen kirjallisuudenlajin parhaimmistoa.

Yleistä höpötystä

Olen tässä pitänyt epähuomiossa hieman taukoa tässä kirjabloggailussa, (bloggailussa muutenkin) kun on ollut kaikenlaista puuhaa viime aikoina, jotka ovat sitten vähentäneet koneella istumista. Lukenut olen kyllä ahkerasti, ja miulla onkin monta kirjapostausta rustattavana jahka tässä pääseen niiden kirjoitteluun paneutumaan. : D

Vähän hankalaa kun ei reaaliajassa ehdi aina heti kirjoittelemaan, kun on kirjan lukenut. Vaan enköhän niitä kirjapostauksiakin ala saada aikaiseksi sitten jahka muut elämä antaa niiden rustailulle tilaa ;) Älkää siis huoliko mikäli olette uusia postauksia kaipailleet...niitä tulee sitten myöhemmin. ;) Odottamassa olisi ainakin seitsemän jo luettua kirjaa, joista olisi postaukset rustattavana. ;)

Anja Snellman: Parvekejumalat

Kuva: ( http://www.menaiset.fi/artikkelit/kulttuuri/kirjat/art1548-Kirja-arvio--Anja-Snellman--   Parvekejumalat.html)

Luin tuossa tänään tämän kirjain yhdeltä istumalta miltei kokonaan. Olin aloittanut sen tosin viimeviikolla jo mutta tänään vasta luin suurimman osan kirjasta tuossa parin tunnin aikana. Tarina piti otteessaan loppuun asti vaikka olikin kirjoitettu mielestäni ehkä hieman liian oudolla poljennalla. En oikein osaa selittää, kirjan kieli oli ehkä vähän töksähtelevä paikoitellen, tosin sen vastapainona se oli välillä myös hyvin kaunista. Aihe on aika kiistanalainen ja tulenarka aihe nimittäin Islamin usko ja etenkin naisten asema siinä.

Parvekejumalat kertovat kahden nuoren naiset tarinan. Toinen on somaliperheen tytär Anis, joka haaveilee länsimaisesta elmämäntavasta ja piilottelee kiellettyjä tavaroita, kuten vaatteita, meikkejä yms. vanhoissa lastenvaunuissa kerrostalon porraskäytävässä. Toinen taas Alla-Zahra, entiseltä nimeltään Alla Pohjolainen, joka haluaa omaksua muslimikulttuurin ja pukeutua kaapuun ja huiviin, piilottaa kehonsa ja sen arvet sen alle. Aniksen ja Alla-Zahran elämät kohtaavat kirjassa tavalla, joka muuttaa heidän elämänsä.

Kirjassa käsitellään siis ajankohtaista asiaa. Naiseutta  kahdesta eri näkökulmasta. Samoin kulttuurien kohtaamista ja sen kohtaamisen vaikeutta. Tarina on mielenkiintoinen mutta en tiedä kannattaako sitä ottaa kovin todesta. Siinä käsitellään aika paljon stereotypioita muslimeista, jotka alistavat naisia, ja tekevät julmuuksia. Luulen kuitenkin, että näiden stereotypioiden kärjistäminen on kirjassa tehokeino, ei niinkään tarkoitus tuomita kaikkia muslimeja, tai niin sen ainakin tulkitsen.  Tosin jos olen väärässä niin sitten kirja on hieman yksipuolinen eikä ota huomioon toista näkökulmaa.  

Jokatapauksessa kirja saa miettimään asioita, ja pohdiskelemaan. Antaa ajatuksia. Lukukokemuksena kirja oli mielenkiintoinen ja nopealukuinen vaikka jättikin paljon ajattelemisen aihetta. 

Kate Jacobs: Lankakaupan Talvi

(Kuva: http://www.lehtipiste.fi/fi/kirjat/415656/Jacobs,+Kate%3A+Lankakaupan+talvi/)

Löysin Kirjatorin kolme pokkaria kympillä tarjouksesta kolme ostamisen arvoista kirjaa, ja tämä on yksi niistä. Kate Jacobsin Lankakaupan talvi on lämminhenkinen mutta syvällinen lähinnä naisille suunnattu romaani, joka on jatkoa kirjoille Pieni Lankakauppa ja Lankakaupan tyttö. Kirjan keskiössä on eräs pieni lankakauppa, ja joukko naisia, jotka kokoontuvat neulontakerhoon säännöllisesti, jonka kautta ovat aikoinaan tutustuneet. Heidän elämänsä liittyvät moni tavoin yhteen, ja Lankakaupan Talvi jatkaa heidän tarinansa kertomista.

Juonesta en oikein viitsi paljastaa hirveästi,kun sitten koko kirjasarjan tapahtumat selviäisivät ehkä liian hyvin. Kerrotaan nyt kuitenkin, että kirjat teemat liikkuvat ystävyydessä, menetyksessä ja sen käsittelyssä sekä uuden elämänvaiheen aloittamisen vaikeudesta ja ihanuudesta.

 Näissä tästä lankakaupasta kertovissa kirjoissa on ihanan lämmin tunnelma vaikka niissä käsitellään myös vaikeitakin asioita. Vaikka kirjoissa käsitellään myös vaikeita asioita ja tapahtumia niin niissä on kuitenkin positiivinen pohjavire. Osittain siksikin, että suurena teemana on se, että elämä jatkuu tahdoimme me sen jatkuvan tai emme, ja että menneisyytemme kokoaa meidät kokonaisuuksiksi, ja olemme yhteydessä menneisyyteemme ja rakkaimpiimme aina, vaikka tapahtuisi mitä. Elämän yllätyksellisyyskin on yksi teemoista, joita kirja mielestäni käsittelee.

Voisin suositella tätä kirjaa, ja aikaisempia sarjan osia oikein lämpimästi kaikille. Hauska lisä kirjoissa on myös siinä, että niissä aina pari neulontaohjetta ja leipomusreseptiä. ;)

Danielle Steel: Hiljainen Kunnia

(Kuva ihan itse otettu, kun en löytänyt netistä mitään järkevää kuvaa ja satuin olemaan kuvanottotuulella..)

Luin tuossa vähän aikaa sitten Danielle Steelin kirjan Hiljainen Kunnia. Se oli silloin kun minulla oli aivan yletön hömppäkirjafiilis, ja halusin lukea jotain kevyttä. Kirja osoittautui ihan hyväksi, ei mitään parhaimpia lukemiani teoksia mutta ihan jees kuitenkin. Kirja kertoin Japanilaisesta tytöstä, joka lähetetään vähän ennen  Yhdysvaltojen liittymistä toiseen maailmansotaan Jenkkeihin opiskelemaan tyttökouluun (vain tytöille tarkoitettuun yliopistoon) ja asumaan valloissa asuvien sukulaistensa luo. Tytöllä on vaikeuksia sopeutua joukkoon ja kaikke pahentaa vielä se, että hänen ollessaan koulussa Japani ovat hyökännet Pearl Harboriin, jonka seurauksena japanilaisia aletaan kohdella huonosti. Kirja on tarina tytön selviytymisestä samoin kuin rakkauden löytämisestä siinä sivussa. Perus Danielle Steeliä kuitenkin, tosin tässä kuvataan menneisyyttä.

Kuten aluksi kirjoitin, kirja oli ihan tyydyttävä lukukokemus. Aihe oli mielenkiintoinen, ja luin kirjan suhteellisen nopeasti. Sanoisin kuitenkin, että aiheesta olisi voinut saada hieman paremmankin kirjan aikaiseksi. Pääosassa oli kuitenkin taas rakkaustarina. Rakkaushömppäähän toki halusin lukea, joten siinä mielessä Hiljainen Kunnia oli ihan hyvä valinta. Kirja ei kuitenkaan jättänyt mitenkään järisyttävää fiilistä. Kuten sanottu, ihan ok kirja rakkaushömpäksi, joka yrittää olla syvällisempi kuin onkaan. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän Nora Robertsin tämäntyylisistä kirjoista kuin näistä Danielle Steelen hengentuotoksista. Molempien kirjailijoiden kirjoja olen toki lukenut vuosikaudet. Vaan eipä tästä sen enempää. 

Minulla ei ole mitään sen kummempaa tai syvällisempää sanottavaa tästä kirjasta.

Day 22 – Favourite book you own

Haastepostaus vaan. Lyhyt sellainen. ;) Eli lempikirja noista, jotka omistan. Jotten aina vastaisi jotain Harry Potter-sarjan kirjaa, niin jätän ne nyt pois laskuista. Muista omistamistani kirjoista lemppari taitaa sitten olla tuo Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan Vaimo (tosin tällä hetkellä se majailee äipän luona). Aikamatkustajan Vaimo on äärettömän hyvä kirja. Se teki minuun aivan lähtemättömän vaikutuksen. En osaa selittää miksi, mutta niin se vain on.

Toki omistan monia ihania kirjoja, samoin olen lukenut monia ihania kirjoja. Enimmäkseen lainaan luettavaa kirjastosta, vaikka on sitä toki tuolla hyllyssäkin ihan kiitettävästi. En laskenut tähän nyt ollenkaan avomiehen kirjoja, koska sitten valinnanvaikeus olisi ollut liian suuri.

ps. en ole edes lukenut kaikkia kirjoja, mitä tuolta hyllystä löytyy.

Day 21 – Favourite book from your childhood

Harry Potterit, aina ja ikuisesti! ;) Vaikka ekaa lukiessani taisinkin olla jo 11- tai 12-vuotias, eli lähinnä Potterit olivat sitten osana teiniaikojani. Lasken ne kuitenkin tässä lapsuudeksi.

( Ihan pienenä tosin Pupu Tupuna kirjat oli pop, jos haluette jotain ihan ensimmäisiä lemppareita kuulla. )